Valittaja-äitikö syyllinen? Osa II Tutkimusmielinen essee

ANTEEKSI!

Pyydän mahdollisilta lukijoiltani anteeksi, että tänään kirjoitan liian pitkään. Tästä tulee nimittäin tutkimusmielinen essee. Tein aikani kuluksi argumenttianalyysin Helsingin Sanomien nettikeskustelusta otsikon teemasta, ts. siitä kuinka viisas oli lääninhallituksen päätös, joka kielsi keräämästä vanhemmilta rahaa koulun retkiin jne. Aineistona oli 21.2 klo 11.49 mennessä tulleet kirjoitukset, joita oli yhteensä 105.

****************************************************************************************

ARGUMENTTIANALYYSILLÄ pyrin löytämään ne väitteet, joilla perusteltiin omaa kantaa koulun maksuttomuuteen, Argumentiksi päästäkseen perustelun tulee olla jollain lailla rationaalinen. Kokosin myös keskustelussa käytettyä retorista-asevalikkoa. Retorisina pidän perusteita, joilla pyritään kiinnittämään huomio itse asiasta, johonkin muuhun.

****************************************************************************************

YLEISESTI voi todeta, että selkeästi suurin osa, noin 40% kirjoituksista kannatti koulumaksujen keräämistä. Hieman vähemmän (30 %) oli kirjoituksia, joista kantaa ei voinut suoraan tulkita tai joissa käytiin keskustelua sivuteemoista (esim. yksityiskouluista). Maksullisuutta vastustettiin noin 30%:ssa kirjeistä.

Keskustelu eteni niin, että aluksi sitä hallitsivat maksullisuuden puolustajat ja sen jälkeen neutraalit. Kolmannessa vaiheessa vastustajat ja puolustajat nokittelivat toisiaan. Viimeiset puheenvuorot käyttäneet kannattivat pääosin maksullisuutta.

_______________________________________________________________________________________
ANALYYSIN TULOKSET
_______________________________________________________________________________________

MAKSULLISUUTTA PUOLUSTETTIIN käytännöllisin perustein. Kuntien rahat eivät riitä. Retket monipuolistavat opetusta, nostavat sen tasoa ja lisäävät oppilaiden viihtyvyyttä. Koulun järjestämiä retkiä pidettiin edullisina. Maksullisuutta perusteltiin myös sillä, että lapsettomien ei tarvitse maksaa toisten lasten retkiä veroina.

Puolustajat toimivat myös periaatteellisella tasolla: he puolustivat vanhempien oikeutta vaikuttaa opetuksen laatuun. Lisäksi he kyseenalaistivat maksullisuuden vastustajien perusargumentit: lain ja tasa-arvon arvon.

Lakia pidettiin huonona. "On olemassa hyviä lakeja ja yhä enemmän huonoja lakeja. Huonot lait nakertavat lainkuuliaisuutta. Huonoja lakeja pitää pystyä muuttamaan." Niinikään pidettiin huonona läänin tarjomaa vaihtoehtoa myydä pipareita ylihintaan toisilleen. Päätös ei ollut heistä "normaalin järjen mukainen".

Vastustajien tasa-arvon arvo kyseenalaistettiin: "Jonkinlainen eriarvoistuminen tapahtuu jossain vaiheessa elämänkaarta, ennemmin tai myöhemmin. Missä vaiheessa tähän tulisi havahtua, jotta se olisi helpoimmin nieltävissä?"" Kaiken pitäisi olla ilmaista ja lapselta ei saa kieltää mitään mitä muut saavat…"Vaihtoehtoista toimintaa pidettiin riittävän tasa-arvoisena. Vastustajille muistettiin, että " Nyt pitää mennä enemmistön mielipiteen mukaan, eikä lopettaa koulun yhteishenkeä luovia opinto- ja retkikäyntejä yhden valittajan vuoksi."

Vastustajien käytännön tason argumenteista torjuttiin väite, että ihmisillä ei olisi rahaa maksaa retkiä. "Näistä kolikoista ei ole kenelläkään oikeasti pula".Heitä opastetiin, että lapsilla tulee olla omat välineet.

Osa maksullisuuden puolustajista käytti varsin rajua retoriikkaa, jolla vedettiin mattoa vastustajien arvokkuuden alta. Vastustajia nimiteltiin nirppanokiksi. Valituksen tehnyttä äitiä kutsuttiin valittajanilkiksi, ja hänen motiivinsa pelkistettiin haluksi kyykyttää lapsia. Vastustajat leimattiin sosialisteiksi ja kitisijöiksi, jotka ovat käsi toisten taskulla." On turha väittää, että lasten kouluretkiin kuluisi kohtuuttomasti rahaa. Ne rahat säästyvät varmasti koko vuodeksi kun jättää pari kapakkailtaa väliin tai pari viinakauppakäyntiä tekemättä.""Kannattaisiko laskea, mitä maksaa, kun käy ravintolassa yms. muissa aikuisten huveissa ennen kuin alkaa valittaa muutamasta eurosta!!!"

Vastustajien lapsien luonnetta arvosteltiin "Pieni maksu karsii pois sellaiset jotka eivät aiokaan nauttia retken annista vaan suuntaavat energiansa muuhun toimintaan, häiriköintiin tms.” Rajuimmissa puheenvuoroissa kyseenalaistettiin vastustajien vastuullinen vanhemmuus. "Miksi ihmiset hankkivat lapsia yli oman elatuskyvyn?"; "Osalla aina oma känni ja tupakat lapsen ilon ylittää."; "Tehkää abortti jos ei rahat riitä perheen perustamiseen!"

Maksuttomuus kytkettiin sosialismiin. " Istukoot sitten luokassa ne, joita ei laskettelureissut yms. kiinnosta. Suomi on menossa todella pahaan suuntaan."

________________________________________________________________________________________

MAKSULLISUUTTA VASTUSTETTIIN sekä periaatteellisella että käytännöllisellä tasolla. Periaatteen tasolla vedottiin lakiin, tasa-arvon arvon ja retkien turhuuteen. " Perusperiaatehan on kristallinkirkas : jos asia kuuluu opetussuunnitelmaan on kyse velvollisuudesta ja maksuttomuudesta."; " " Minkäänlaisia maksuja ei saa oppilailta periä, kun he osallistuvat perusopetukseen. Toisaalta viranomaisen perimien maksujen pitää perustua lakiin."

Vastustajien mielestä kunnan tulee maksaa perusopetuksesta aiheutuneet kulut. Vanhempien rahoilla tilanne vain kurjistuu. " Niin kauan kun vanhemmat paikkailevat kunnan tahallista aliresursointia, ei muuhunkaan riitä rahaa riittävästi." Käytännöllisellä tasolla maksullisuutta vastustettiin köyhien perheiden aidolla rahapulalla ja mm. vaihtoehtoiseen toimintaan osallistuvien lasten ikävillä kokemuksilla.

Käytännöllisellä tasolla vedottiin siihen, että osalla perheistä on pulaa rahasta. " Retkimaksujen maksaminen on mahdotonta yksinhuoltajille, jotka sinnittelevät lastensa kanssa selviytymistarinaansa. Heidän lastensa on päästävä koulun retkille kuten muutkin. Ei ole heidän vikansa, ettei heidän palkkansa riitä elämiseen nyky-yhteiskunnassa." Nykykäytäntöön kerrottiin liittyvän myös nöyrryyttäviä piirteitä; kun perheellä ei ollut rahaa, leirikoulumaksun olisi voinut suorittaa siivoamalla koulua.

Maksullisuuden kannattajat väittivät retkien lisäävän viihtyvyttä. Vastustajat nostivat sen vastapariksi maksukyvyttömien perheiden joutumisen silmätukuiksi.

Maksuttomuuden kannattajat torjuivat osan maksullisuuden kannattajien heitoista esim. syytteen sosialismista: " Onko lain noudattaminen sosialismia? Minä luulin että se on oikeusvaltion toimintatapa."

Retorisesti maksullisuuden vastustajat olivat ehkä "tylsiä". Osa hyökkäsi lehdessä haastatellun opetustoimenjohtajan kimppuun." Hän pahoittelee sitä, että retket nyt loppuvat, kun vanhempien ei voi enää edellyttää maksavan retkien kustannukset. Hän ei asetu puolustamaan perusopetuslakia eikä lupaa tehdä mitään koulujen huonon taloudellisen aseman parantamiseksi."

Vain pieni osa nälvi keskustelijoita. "Ihmettelen suuresti, miten voit rehtorina olla kannattamassa oppilaita voimakkaasti eriarvoistavia käytäntöjä!"Maksullisuutta yritettiin liittää epäisänmaallisuuteen, mutta se ei tuntunut uskottavalta.

_____________________________________________________________________________________
NEUTRAALEISSA PUHEENVUOROISSA etsittiin jonkinlaista kompromissia ongelmaan. " Museot ja teatterit maksettakoot koulun rahoista, ja kunta kustantakoon ne, mutta liikunnassa pitää siirtyä takaisin maksuttomiin lajeihin. Myös kävely, polkupyöräily, hiihto jne. ovat liikuntaa.";"Kyllä opetukseen liittyvien uimahalli-, kuntosali-, teatteri- ja museokäyntien pitäisi olla oppilaille maksuttomia. Sen sijaan selkeästi vapaaehtoiset virkistys- ja harrastusmatkat (laskettelu, tutustumiset makeis- ja jäätelötehtaisiin, Linnanmäen ja Särkänniemen käynnit voi hyvin pudottaa koulun ohjelmasta pois ja jättää ne perheiden omalle ajalle tai kunnan tai seurakunnan nuorisotyön huoleksi. "

Ennen muuta haluttiin karsia turhasta. " Lystinpidot vapaaehtoisiksi tai pois kokonaan. On nimittäin lasten kannalta ikävää jos toinen menee ja toinen ei pääse."
______________________________________________________________________________________

SUMMA SUMMARUM
_______________________________________________________________________________________

Keskusteluun on selvästi tarvetta. Retkien maksullisuus osoittautui vaikeaksi asiaksi. Kiistelyn tiimoissa mielipiteiden takaa paljastui syviäkin arvoeroja, jopa idelogisia sävyjä. Maksullisuuden puolustajat – vaikka olivat käytännöllisin perustein liikkeellä- liittivät mielipiteensä mm. yksityiskouluihin ja vapauden arvoon. He kokivat vastustavansa tasapäistämistä ja sosialismia. Maksullisuuden vastustajat taas olivat ennen muuta liikkeellä periaatteen, laillisuuden ja tasa-arvon vuoksi. Maksujen hyväksyjät tuntuivat olevan keskustelussa niskan päällä.

Keskeiseksi jännitteeksi nousi mielestäni kolme kysymystä. Niihin kannattaisi jatkossa keskittyä:
1. Pitääkö lakia noudattaa myös silloin, kun kunnilla on pulaa rahasta?
2. Jos laki ja arki ovat ristiriidassa, kumpaa pitää muuttaa?
2. Edistääkö vai heikentääkö rahojen kerääminen lopulta kodeilta perusopetuksen tasoa oleellisilta osin?

Martti Hellström

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s