Liian isot opetusryhmät

TUIJOTELLESSANI oman kouluni vanhempien tyytyväisyyskyselyn saldoa, huomasin erityisesti pysyhtyväni osioon, joka koskee luokkakokoa. Espoossahan suomenkielinen opetuslautakunta on määritellyt tavoiteltavat luokkakoot: 1-2-luokilla se on 25 oppilasta ja 3-6-luokilla 32. Mm. uudet ekaluokat pyritään muodostaan alueilla tämän pohjalta. Viime vuonna kakkosluokkia ei enää "pakkoyhdistetty" kolmatta luokkaa varten- vaan koulu on voinut pitää luokat pieninä, koska se saa viikossa annettavien oppituntien määrän ns. tuntikehyksensä oppilasmäärän mukaan. Jokainen oppilas tuo mukanaan tunteja. Jos luokka on iso, luokka voidaan jakaa kahtia monilla tunneilla tai tarjota koulussa erityisopetusta, tukiopetusta, kerhotoimintaa jne. Suurella oppilasmäärällä on siis ikävien puoliensa lisäksi myös myönteisiä, yleisiä vaikutuksia.

HUOLTAJAKYSELYISSÄ käytetään asteikkoa 1-5. Opiskeluryhmien koot ovat saaneet Espoossa ihan kohtuullisen keskiarvon 3,9. Se on sama taso, kuin mitä koulut ovat kaikissa osiossa saaneet keskimäärin. Alhaisin keskiarvo millään koululla on 3,1 ja eräässä koulussa on annettu niinkin korkea arvio kuin 4,7.

AURORASSA HUOLTAJAT OVAT kriittisempiä. Vanhempien tyytyväisyys pysähtyi helmikuussa keskiarvoon 3.4! Se on puoli numeroa kaupungin keskiarvoa alhaisempi, ja vain 0,2-yksikköä korkeampi kuin alhaisin Espoossa mitattu keskiarvo.

Miksi tämä asia on meillä hoidettu huonommin kuin muualla? Keskimäärin luokkakokomme on 23 oppilasta ( 340/15: 2c:n jakoa ei ole tässä laskettu mukaan). Yleisopetuksen pienimmässä luokassa on tällä hetkellä 16 oppilasta ja suurimmassa 31. Pieniä luokkia ovat ykköset, kolmoset ja vitoset. Kuusi luokkaamme on isoja. Kutoset pakkoyhdistettiin neljä vuotta sitten. Neloset yhdistettiin nekin pakolla- vaikka itse yritimme pyytää lupaa hoitaa asia kehyksestämme. Jälkikäteen asialle ei oikein voi mitään, varsinkaan kun talossa ei ole turhaa tilaa. Nykyiset kakkoset ovat isoja25-oppilaan luokkia, mutta ensi vuonna ne ovat varsin pieniä kolmansiksi luokiksi. Olemme jakaneet isot luokat useilla tunneilla pienemmiksi opetusryhmiksi. Esim. isolla kuutosluokalla ollaan koko luokka kokonaan kasassa oikeastaan vain historian, biologian, maantieteen, luokan yhteisen liikunnan, musiikin ja kuvataiteen tunneilla. Siis alle 25% viikon tunneista. Lähes kaikki kielenopetus tapahtuu meillä alle 16 oppilaas ryhmissä. Niinikään kaikki 3-6-luokkien käsityö ja lähes kaikki poikien liikunnat, ja 5.-6.luokilla fysiikka ja kemia. 3.-6-luokilla opetusryhmien kokoa pienentää jakotuntien lisäksi ratkaisumme opettaa erityistä tukea tarvitsevia oppilaita omassa skidi- ja sinikarhuryhmissä äidinkielen ja kirjallisuuden, matematiikan ja englannin tunneilla.

En tällä väitä, etteikö vanhempien kritiikki olisi perusteltua. Myös me opettajat kannatamme pienempiä opetusryhmiä. Toivottavasti nykyinen linja, jossa ryhmiä ei pakkoyhdistetä saa säilyä. Luokkakoko on kuitenkin asia, johon voidaan kouluntasolla vain kovin vähän vaikuttaa.

LUOKKAKOKO MÄÄRÄYTYY, kun ekaluokat muodostetaan. Periaatteessa rehtori voisi yrittää pysäyttää luokkakoon 25 sijasta vaikka 20:een. Se tarkoittaisi tavallisesti sitä, että osa oman alueen lapsista käännytettäisiin naapurikouluun. Kirjoitan "yrittää", koska kävelyyn pantavien oppilaiden vanhemmat valittaisivat asiasta lääniin, ja rehtorin olisi nöyrryttävä. Lääni toteaisi, että Espoossa luokkakoko on 25, ja niinpä luokissa on tilaa. "Yrittää" viittaa myös siihen, että meidän naapurikoulussamme Karamzinissa on myös isot luokat. No ensi syksynä ekaluokkalaisia pitäisi olla sopiva määrä, noin 42. Se tarkoittaisi kahta 21 oppilaan luokkaa. Eikä ketään tarvitisi käännyttää.

ONKO REHTORIN OTETTAVA KOULUUN UUSIA MUUTTAJIA. Eikö yksi keino pienentää luokkia olisi se, että rexi ei ottaisi uusia alueelle muuttajia kouluun? Lain mukaan kaikilla on oikeus lähikouluun, johon koulumatka on turvallinen ja mahdollisimman lyhyt. Muuttajilla olisi oikeus valittaa päätöksestä lääniin, ja jos luokissa on tilaa, oppilaat on otettava.

VÄITÄNKÖ, ETTEI OPETUSRYHMIEN KOOLLE VOI TEHDÄ MITÄÄN? En. Kyllä voi. Mutta toimija ei ole koulu eikä rehtori. Vantaa on jo päättänyt, että uusien ekaluokkien osalta luokkakoko onkin 20. Espoo voisi tehdä samoin.

PIENET RYHMÄKOOT tuovat monessa mielessä laatua opetukseen. Opettajalla on enemmän aikaa yhdelle oppilaalle. 32 oppilaan luokassa aikaa on tasaisella jaolla 90 sekunttia/oppilas/tunti. 20 oppilaan luokassa aikaa olisi yli 50 % enemmän. Opettaja ehtisi paremmin auttaa ja ohjata. Luokassa olisi rauhallisempaa. Tottakai myös opettajan työmäärä kevenisi, mikä lisää opettajan hyvinvointia- ja se heijastuu luokan ilmapiiriin. Pienessä ryhmässä ehkäistäisiin oppimisvaikeuksia, ja tarvittaisiin vähemmän tuki- ja erityisopetusta. Miksi sitten päättäjät eivät pienennä luokkakokoja? Kyse on – näin väitän- rahasta, jota pitäisi sitoa uusien opettajien palkkaan ja Espoon kroonisesta ongelmasta: meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi luokkahuoneita. Espoo on jo toista kertaa säästänyt koulurakentamisesta. Ensin 90-luvun lamassa ja nyt taas. Esim. Auroran koulun saneeraus on kadonut kaikista listoista. Suuria luokkia perustellaan myös sillä, ettei ole pystytty tieteellisesti vakuuttavasti osoittaamaan, että luokkakoon pienentäminen näkyisi oppimistuloksissa.

LUOKAN KOKO onkin jatkuvan tutkimuksen kohde. Internetistä löytää hakusanalla "class size" kirjallisuutta melkoisesti. Tässä yksi linkki, jota minulle suositteli professori Pertti Kansanen: http://www.ed.gov/pubs/ReducingClass/

Tuolla sivulla kerrotaan, että tavoiteltava luokkakoko olisi 20. Sillä saadaan optimaaliset tulokset. Toki paljon riippuu siitä, millaisia menetelmiä opettaja käyttää. Kansasen mukaan : " Terve järkikin jo sanoo, että liian suuria ryhmiä ei pidä olla. Vanhastaan oli nyrkkisääntö, että jos luokan oppilasmäärä vähenee, niin n. 20 saakka sillä on positiivista vaikutusta mutta sen pienemmäksi ei enää kannata mennä. Toinen puoli asiaa on opettajien mielenterveys, mutta sille ei juuri anneta arvoa."

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s