Kipsiin valettu hymy

MUUTKIN KUIN VUORINEUVOKSET ajautuvat erilaisiin johtokuntiin. Tavallinen rehtorikin. Istuin viime viikolla ensimmäisen kerran Luokanopettajaliiton hallituksen "mandaatilla" Koulun kerhokeskuksen- koulutyön tuen johtokunnassa. Koulun kerhokeskus syntyi aikana, jolloin koulujen kerhotoiminta eli tosi vahvan kasvun aikaa. Nyt tilanne on kokonaan toisenlainen, oikeastaan aika huolestuttava. Kerhokeskuksen tunnetuimpia tuotteita ovat hymypoika- ja hymytyttöveistokset. Sellaiset jaetaan meidänkin koulussamme taas keväällä kuudesluokkalaisille. JOHTOKUNNAN JÄSENENÄ sain tehtävän kirjoittaa päivänavaustekstin " Hymystä". Ja deadlinekin on tänään. Sitä nyt tässä prosessoimaan. Suhtaudun itse PÄIVÄNAVAUKSIIN hieman kaksijakoisesti. Nykykoulussa samankin luokan oppilaiden päivä alkaa eri aikaan. Meillä Aurorassakin koko koulun yhteiset päivänavaukset ovat tavallisesti klo 9.30 tai esim. 10. Eli ei se tapahtuma mitään päivää avaa. Eikä näille päivänavauksille ole mitään erillisaikaa varattu- ne ts. lyhentävät oppitunnin aikaa. Mutta tärkeää on, että koulun arjessa nostetaan arvokysymyksiä esille. Joskus siihen sopii oppilaille luettava teksti, mutta itse kannatan enemmän vuoropuhelutyyppisiä tuokioita. Ajattelin, että TUOKIO etenisi vaikka seuraavasti. Opettaja kutsuu luokan eteen 3-5 oppilasta, joiden kanssa hän keskustelee. Tuokion aluksi voidaan kuunnella/laulaa jokin laulu, jossa hymy tai iloisuus on keskeisellä sijalla. Tällaiseksi kävisi mainiosti esim. vanha iskelmä "hymyhuulet". Avauksen voi avata myös arvoituksella: Kenellä/Mikä on maailman arvoituksellinen hymy? Vastauksena opettaja näyttää kuvan taulusta "Mona Lisa". Sen jälkeen keskustelu etenee niin, että opettaja esittää joukon kysymyksiä, oppilaat vastaavat niihin, ja opettaja taas vetää vastaukset yhteen. Kysymykset on hyvä kertoa oppilaille jo ennen päivänavausta turhan jännityksen purkamiseksi. Tähän "hymy"-teemaan kannattaa valita oppilaita, joille hymyily on luonnollista. Kysymykset, joiden varassa päivänavaus etenee, voivat olla seuraavat:
1. Ajatellaan, että luokkaan tulisi avaruusolio, joka haluaisi oppia elämään ihmisten kanssa. Moni asia hämmästyttäisi häntä. Hän varmaan kysyisi, mitä HYMY tarkoittaa. Onko se jotain syötävää? Miten te vastaisitte hänelle? (Opettaja voi auttaa lapsia kertomalla, että sanat voi määritellä kahdella tavalla, joko kertomalla tiiviisti ilmiön olennaisimmat piirteet tai luettelemalla joukon esimerkkejä. Edellisellä tavalla hymy voisi olla "ilme naamalla, josta näkee, että toinen on iloinen". Jälkimmäisellä tavalla hymy voisi olla " naama, silloin kun tapahtuu mukavia asioita esim. kun saa jouluna lahjoja").
2. Seuraavaksi avaruusolio kysyy, miksi ihmiset vääntävät naamansa sellaiseen asentoon? (Kootessaan lasten vastauksia, opettaja korostaa, että aidossa hymyssä ei väännellä naamaa, vaan hymy syntyy itsestään. On tosin ammatteja- niinkuin lentoemännän ammatti- jossa on pakko hymyillä, vaikka ei hymyilyttäisi. Aito hymy on vaivaton refleksi. Teeskennelty hymy taas vaatii kovin monen lihaksen hallintaa. Suupielet kyllä kohoavat, mutta silmät paljastavat totuuden. Oikean hymyn näkeekin siitä, että myös silmät hymyilevät. Ihmiset hymyilevät, kun heillä on hyvä olla.)
3. Seuraavaksi avarauusolio kertoo kuulleensa monia outoja väitteitä hymystä. Hän haluaisi kuulla, mikä viisaus niissä on/mitä ne tarkoittavat. (Opettaja jakaa seuraavista valitsemansa elämänviisaukset lapuilla mukana oleville oppilaille. Lapset lukevat lapun, ja kertovat mitä itse niistä ajattelevat).
– Hymy on ikkuna, josta näkee, että sydän on kotona.
– Hymy, jonka lähetät maailmalle, palaa aina luoksesi
– Hymy on luonnon paras vastamyrkky kaikkiin huoliin
– Hymy maksaa vähemmän kuin sähkö ja valaisee paremmin.
– Elämä on lyhyt, mutta hymy vie vain sekunnin." 
- Toiselle antamasi hymy voi kirkastaa myös oman päiväsi.
Päivänavauksen lopuksi opettaja kiittää oppilaita mainiosta avusta. Jos luokalla on tapana jakaa keväisin hymypatsaat, opettaja voi näyttää patsaan tai kuvan kipsiin valetusta hymystä ja kertoa, että koululuokissa hymy on niin arvokas asia, että monessa koulussa jaetaan hymypatsas oppilaiden mielestä reilulle luokkakaverille. Hymy-teemaa voidaan jatkaa mm. kuvataidetunnilla kuvittamalla lasten lukemia elämänviisauksia julisteiksi. HMMMM. Mitenhän tämä toimisi…..
Ks. http://www.kerhokeskus.fi/ Alla oleva kuva on lainattu sivulta http://porvoonmatkailu.demo.emedia.fi/index.php?mid=232

Vappu ja penisiliinikuuri

NIIN SIINÄ VOI KÄYDÄ. Joskus kun hampaita hoidetaan, juuri sen sijaan että paranee, tulehtuukin. Tai tarkemmin koko leuka. Vaimo sitten ajamaan puhelimeen ja soittamaan puhelireseptiä. Onneksi lääkkeitä on. Lääkkeet auttavat, kunhan ei käytä niiden kanssa yhtään esim. kuohuviiniä. Sellainen vappu. NO OLLAAN SITTEN REIPAS autokuski. Vappun rattoa odotellessa poimin netistä (tarkistamattomia) tilastotietoja suomalaisista. Sain näin vältettyä osallistumisen siivoukseen. Tässä tuloksia:
0,6 -1,2% suomalaisista on vakavasti syrjäytyneitä (2003)
1% suomalaisista käyttää kuulokonetta.
1% suomalaisista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon.
2 % suomalaisista isistä on käyttänyt hoitovapaata.
2.2 % suomalaisista näkee vähintään aika ajoin nälkää (1997).
3 % suomalaisista lukee Raamattua lukee päivittäin.
3 % suomalaisista maksaa laskunsa pankin tiskillä (2006).
3 % suomalaisista kärsii vaikeista kroonisista kivuista.
3-5 % suomalaisista kärsii ADHD-häiriöstä.
4 % suomalaisista kokee henkistä väkivaltaa työpaikallaan (1997).
5 % suomalaisista sairastaa astmaa.
5-10% suomalaisista sairastaa vakavaa masennusta jossain elämänsä vaiheessa.
6 % suomalaisista miehistä hakee siviilipalvelukseen.
6,5 % suomalaisista urheilijoista uskoi oman lajinsa kansainvälisesti täysin puhtaaksi.
7 % suomalisista pitää siirtymistä kokonaan ammattiarmeijaan perustuvaan puolustusjärjestelmään parhaana vaihtoehtona,
7 % suomalaisista antaisi kaikkien ulkomaalaisten tulla maahamme.
8% suomalaisista ilmoittaa parantuneensa rukouksen kautta.
8 % suomalaisista ilmoittu osallsituneensa Vuonna 2002 ay-toimintaan.
8 % suomalaisista on taustaltaan maahanmuuttajia (2006).
8 % suomalaisista siirtää rahaa lastensa tulevaisuuden turvaksi.
8% suomalaisista kuolee hengityselinten sairauksiin (1994)
9 % suomalaisista keskustelee politiikasta usein ystäviensä kanssa.
9% suomalaisista kuolee väkivallan ja myrkytysten seurauksiin (1994)
10 % suomalaisista on yhdistysaktiiveja, jotka osallistuvat kolmen tai useamman yhdistyksen toimintaan vuoden aikana.
10 % ihmisistä on vasenkätisiä.
10 % suomalaisista uskoo nähneensä ufon.
10 % suomalaisista pitää itseään hyvin rasistisena.
10% suomalaisista ei käytä alkoholia.
10 % suomalaisista aikuisista käyttää särkylääkettä päivittäin.
10 % suomalaisista käyttää aktiivisesti ravintolapalveluita.
11 % suomalaisista luottaa täysin siihen, että työpaikka säilyy tulevaisuudessakin.
11 % suomalaisista elää alle köyhyysrajan (2003).
12 % suomalaisista ilmoitti kokeilleensa joskus kannabista (2002).
13 % suomalaisista maksaa laskunsa automaatilla.
14 % suomalaisista käy kerran kuussa kirkossa.
15 % suomalaisista miehistä tekee raskasta ruumiillista työtä.
15 % suomalaisista ei kuulu kirkkoon.
16 % suomalaisista omistaa osakkeita.
17 % suomalaisista elää kotitalouksissa, joissa ei ole henkilöautoa.
18 % suomalaisista myöntää nukahtaneensa työpöytänsä ääreen tai kesken kokouksen.
19 % suomalaisista kertoi kärsivänsä stressistä.
20 % suomalaisista aikuisista naisista tupakoi.
20-25 % suomalaisista on erilaisia oppijoita.
21 % suomalaisista lopettaisi työnteon kokonaan, jos saisi rahaa niin, ettei tarvitsisi käydä työssä.
21% suomalaisista kuolee kasvaimiin (1994)
22 % suomalaisista sanoo syövänsä mielellään pikaruokia.
23 % suomalaisista on aamutoimien yhteydessä katsonut televisiota vähintään minuutin.
24 % suomalaisista valittaa taloustilanteensa olevan hyvin huono.
25 % Ylioppilastutkinnon suorittaneita oli vuoden 2001 lopussa yli miljoona eli neljäsosa 15 vuotta täyttäneistä.
25 % suomalaisista tekee etätyötä vakituisesti.
26 % suomalaisista kannattaa pakkoluovutetun Karjalan palauttamista Suomelle.
27 % suomalaisista uskoo henkiparannuksella voitavan parantaa vaikeita sairauksia.
28 % suomalaisista katsoo, ettei islamin uskon harjoittamista tule sallia Suomessa.
28 % suomalaisista aikuisista miehistä tupakoi.
29 % suomalaisista lukee kerran viikossa ilmestyviä viihdelehtiä (Katsoa, OHO!:a tai 7 päivää -lehteä).
30 prosenttia suomalaisista olisi valmis harkitsemaan yrittäjän uraa.
31 % suomalaisista ilmoittaa nähneensä ennalta tulevan tapahtuman vähintään kerran elämänsä aikana.
32 % suomalaisista pelkää sutta.
33 % sanoo olevansa alipalkattuja. (v 2001).
34 % suomalaisista lähettää lomakortteja.
35 % suomalaisista uskoo ufoihin.
35 % suomalaisista kärsii unihäiriöistä.
36 % suomalaisista on teeskennellyt saavansa orgasmin.
37 % suomalaisista on viime aikoina osallistunut vapaaehtoistoimintaan.
38 % suomalaisista seuraa televisiota keskittyneesti (1998).
39 % suomalaisista arvelee, että koulua käydään tulevaisuudessa yhä enemmän kotona.
40 % helsinkiläislapsista syntyy avioliiton ulkopuolella.
40 % suomalaisista asuu yksin.
40 % suomalaisista naisista on joutunut miehen tekemän fyysisen väkivallan tai seksuaalisen väkivallan uhriksi 15 vuotta täytettyään.
41 % suomalaisistra arvelee, että koulukiusaamisen on yleistynyt viime vuosina (2002).
42 % suomalaisista vastustaa pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa.
43 % suomalaisista ostaa tuotteita eettisin perustein.
44 % suomalaisista uskoi 2004 elämäntilanteensa paranevan tulevan viiden vuoden aikana.
45 % suomalaisista vaihtaisi työpaikkaa jos luvassa olisi haastavampia työtehtäviä.
46 % suomalaisista katsoo ostoksiinsa kuluvan aiempaa enemmän rahaa.
47 % suomalaisista käyttää yksinomaan matkapuhelinta.
48 % suomalaisista uskoo enkeleihin (1999).
48% suomalaisista kuolee verenkiertoelinten sairauksiin (1994)
49 % suomalaisista ei haluaisi rajoittaa ravintolatupakointia.
50 % suomalaisista on kokonaan velattomia.
51 % suomalaisista oli sitä mieltä, että heidän elämänsä on tällä hetkellä parempaa,. kuin mitä se oli ollut viisi vuotta aiemmin.
51 % suomalaisista miehistä sanoo pelkäävänsä hirviä liikenteessä.
52 % suomalaisista osallistuu jonkin yhdistyksen, seuran, piirin tai ryhmän toimintaan.
53 % suomalaisista pelkää karhua.
54 % suomalaisista miehistä on ylipainoisia (2003).
55 % suomalaisista on tavoitettavissa sähköpostilla (v. 2001).
56 % suomalaisista kannattaa pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua peruskoulussa.
57 % suomalaisista maksaa laskunsa tavallisimmin Internetissä.
58 % suomalaisista uskoo, että on olemassa se ainoa oikea.
59 % suomalaisista toivoi nykyistä enemmän resursseja koulutukselle (2004).
60 % suomalaisista ha-. luaa asua omakotitalossa.
60 % suomalaisista juo olutta ainakin joskus.
60 % 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli suorittanut vuoden 2001 loppuun mennessä peruskoulun jälkeen tutkinnon lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa.
60 % suomalaisista syö tomaatteja päivittäin.
60 % suomalaisista syö rapuja, katkarapuja muita äyriäisiä tai simpukoita.
60 % suomalaisista asuu kaupungeissa.
61 % suomalaisista nuorista lukee sanomalehtiä.
62 % suomalaisista pitäisi peruskoulun opettajien lakkoa täysin tai melko oikeutettuna.
63 % suomalaisista pitää elintarvikeliikkeitä sopivina viinien myyntipaikkoina.
64 % suomalaisista aikuisista osaa uida.
65 % suomalaisista harrastaa säännöllisesti käsitöitä.
65 % suomalaisista hyväksyy eutanasian.
66 % suomalaisista 15-64-vuotiaista on uimataitoisia.
66 % suomalaisista maksaa laskunsa netissä (2006).
67 % suomalaisista naisista sanoo pelkäävänsä hirviä liikenteessä.
68 % suomalaisista kertoo lukevansa sähköpostia jopa lomalla ollessaan.
69 % suomalaisista haluaisi mökkinsä järven- tai merenrannalle.
70 % suomalaisista on viime vuoden aikana käynyt kirjastossa.
70 % suomalaisista on kiinnostunut mökkeilystä.
70 % suomalaisista ilmoittaa pelaavansa Lottoa ainakin joskus.
71 % suomalaisista lukee sanomalehteä silloin, kun hän haluaa sivistää itseään (1998).
72 % suomalaisista pitää mainontaa myönteisenä asiana.
73 % suomalaisista katsoo, että jos Suomeen hyökättäisiin, olisi maata puolustettava aseellisesti kaikissa tilanteissa.
73 % suomalaisista pitää ilmaston lämpenemistä uhkana.
74 % suomalaisista pyrkii syömään terveellisesti.
75-80% suomalaisista käyttää vapaa-aikanaan internettiä kotona.
75 % suomalaisista kuluttajista katsoi, etteivät yritykset huomioi riittävästi yhteiskunnallista vastuutaan ( v,2000).
76 % suomalaisista on käynyt Virossa.
77 % suomalaisista kannattaa verotuksen keventämistä taloudellisen kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
78 % suomalaisista uskoo kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
79 % suomalaisista tuomitsee piraattilevyjen ostamisen.
80 % suomalaisista on sitä mieltä, että suomalaiset tuotteet ovat parempia kuin ulkomaiset.
80 % suomalaisista uskoo jonkinlaiseen jumalaan.
80 % suomalaisista on kiinnostunut yhteiskunnallisista asiosita 89 % suomalaisista lukee sanomalehtiä (2000).
80 % suomalaisista kannattaa tuloerojen tasaamista.
80 % suomalaisista on valmis hyväksymään mieluummin veron korotukset kuin palvelujen karsinnan.
81 % suomalaisista on sitä mieltä, että seitsemän vuotta on oikea ikä lähteä koulutielle.
82 % suomalaisista uskoo, että suomalainen työ ja osaaminen menestyvät myös jatkossa, vaikka globalisaation vaikutuksista ollaankin huolissaan.
83 % suomalaisista kuului v. 2004 lopussa kirkkoon.
84 % suomalaisista on huolissaan luonnon turmeltumisesta.
85 % suomalaisista on sitä mieltä, että ”verotusta ei ole järkevää keventää, jos se merkitsee sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemistä”.
86 % suomalaisista kokee mainonnan luonnolliseksi osaksi tätä päivää.
87 % suomalaisista toivoo unelma-asuntonsa sijaitsevan hyvämaineisella asuinalueella.
88 % suomalaisista lukee sanomalehteä vähintään kerran viikoss.a
89 % suomalaisista haluaa säilyttää julkisen terveydenhuollon nykyisen mallin, jos sen vaihtoehtona ovat kokonaan yksityiset palvelut ja vakuutukset.
90% suomalaisista käyttää alkoholia.
90%:lla suomalalsista on vakavamielinen harrastus.
90 % suomalaisista saa hyttyspistoista kutisevia iho-oireita.
90 % suomalaisista kotitalouksista omistaa matkapuhelimen.
90 % suomalaisista miehistä tunnustautuu jouluihmisiksi.
90 % suomalaisista haudataan kirkkomaahan.
91 % suomalaisista käyttää Puhelinluetteloa.
92 % suomalaisista katsoo viikottain MTV3-n ohjelmia.
93 % suomalaisista naisista toivoo, että mediassa näkyisi enemmän eri painoisia, ikäisiä ja muotoisia naisia.
94 % suomalaisista ilmoitti olevansa erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä.
94 % suomalaisista sähköpostin käyttäjistä saa roskapostia.
94 % suomalaista katsoo tv:tä päivittäin.
95 %a suomalaisista syö broilerinlihaa.
96 % suomalaisista kuuntelee radiota viikottain.
97 % suomalaisista harrastaa. jonkinlaista ulkoilua.
97 % suomalaisista luottaa varauksetta taksiin.
98 % suomalaisista on rokotettu.
99 % suomalaisista asuu kunnassa, jossa on vähintään yksi apteekki.
99 % suomalaisista kannattaa julkista liikennettä muille.
100 % suomalaisista luottaa poliisiin.

Työtä on suojeltava

MITÄ NUOREMPI sitä  oli,  sitä kummallisempana sitä piti ihmisiä, jotka vouhkasivat työsuojelusta. Mitä vanhemmaksi sitä on tullut, sitä mielenkiintoisemmalta teema tuntuu. Perinteisesti työsuojelussa suojellaan ihmistä työltä. Siltä, että sitä on liikaa tai että se on laadullisesti vaarallista. Vaikka tällä alalla on edetty huomasti, yhä tehtävää riittää. Monissa kunnissa ei oteta esim. vakavasti kiinteistöjen ilmanvaihdon puutteita. Niiden korjaus kun maksaa. Mutta työsuojelun saa ihan erilaisen merkityksen, kun puhutaan TYÖN SUOJELUSTA. Mitä voisimme tehdä, että myös tulevaisuudessa ihmisillä olisi kohtuullisen tasapuolisesti oikeus työhön? Kuinka voisimme suojella työtä uhanalaisena kulttuurin muotona? Miten voisimme suojella tärkeää työssä hukkumasta kaikenlaisen turhan tekemisen alle? Erityisesti tämä työn laadun ongelma koskettaa kutsumusammateiksi luokiteltuja professioita, kuten hoitajia ja opettajia. Kuinka voisimme suojella työtä niin, että sen tekijäänsä palkitseva ydin; hoitajilla potilasta kunnioittava hoitaminen ja opettajalla oppimista edistävä opetuksen järjestäminen säilyisi voimaa ja energiaa antavana työilon lähteenä. SURULLISTA kyllä näyttää siltä, että tämä uudentyyppinen työsuojelukin edellyttää meidän työtä tekevien liikkeelle lähtöä. Olisi upeaa, jos työtä antavatkin tulisivat mukaan työn suojelutyöhön.

Jaettu johtajuus tulee

EFEKO käynnistää ensi syksynä jo kolmannen johtotiimikoulutuskurssinsa Espoossa. Meidän koulu oli mukana ensimmäisessä, joka päättyi tänään. Kuuden koulun johtoryhmille oli järjestetty mahdollisuus oppia kouluttajilta ja toisiltaan jaettua johtajuutta. Saimme kokoontua peräti kahdeksana päivänä kehittämään toimintaamme. Päätösseminaarissa johtoryhmät esittelivät koulutukseen kuuluneita kehittämishankkeitaan aamupäivällä toisilleen ja Iltapäivällä opetustoimenjohtaja Kaisu Toivaselle ja hallintopäällikkö Marjo Tuoriniemelle (ks. alla kolmas kuva). He antoivat niistä rakentavaa palautetta. AURORAN hankkeen lähtökohtana oli KUNTA10-tutkimuksessa todettu huoli työhyvinvoinnista. Ensimmäisen vuoden aikana oli toteutettu useita parannustoimenpiteitä, ja opettajille tehdyn kyselyn perusteella työn kuormittavuus oli lasku- ja työnimu noususuunnassa. Hankkeen komeana tavoitteena oli kehittyä vuoteen 2010 mennessä johtavaksi pedagogisen voiman laitokseksi. Alla olevissa kuvissa (vas.) Aurora esittelee hankettaan ja (oik.) kurssin kouluttajat Arto ja Riitta-Maija keskustelevat opetustoimenjohdon kanssa. Lisää kuvia messuilta kuvagalleriassa.

Koti ja koulu ekaa kertaa

EKAKERTA on tärkeä juttu, ja tarkoitan nyt kodin ja koulun ensimmäistä kohtaamista. Nyt kun kouluihin ilmoittautuminen hoidetaan sähköisesti, aikaisemman ilmoittautumistilaisuuden sijasta vanhemmat ja koulun väki kohtaavat ensimmäisen kerran eppu-vanhempien kouluun tutustumisillassa. Teimme parhaamme, että vanhemmat kokisivat, että he ovat aidosti tervetulleita kouluyhteisön jäseniksi. Keinomme olivat toki pieniä. Kahvi ja pulla. Seinillä eppujen piirustuksia. Tuore videoleffa eppujen ensimmäisestä päivästä. Kuinka oman lapsen näkeminen koulun kontektissa isoissa pulpeteissa herkistääkin. Viidennen luokkien nätisti ja kovaa soittava tyttöbändi esiintyi ja näytti konkreetisti, kuinka pyrimme tukemaan lasten kasvua taiteen ja esiintymistilaisuuksien avulla. Omia koulumuistoja kaiveltiin. Rexi esitteli powerpointilla PISA-ihmeen: suomalaisen peruskoulun salaisuuden selityksiä ja juuri tämän koulun kummallisuuksia. Vanhemmat, joilla oli jo lapsia Aurorassa, kertoivat, millainen koulu heidän mielestään on. Kauniisti puhuivat. Opettelimme yhdessä peruskoulun salakieltä: OPS, HOJS, HOPS…Kertasimme peruskoululaisen vanhemmille tärkeitä periaatteita, joissa koulu eroaa päiväkodista (mm. rangaistukset, loma-anomukset) jne. Kerroimme, kuinka mukavilta heidän lapsensa olivat opettajien mielestä tuntuneet, ja kuinka pyrimme vielä hiomaan luokkajakoa sellaiseksi, että molemmat luokat ovat mahdollisimman hyviä kasvunpaikkoja seuraavat kuusi vuotta kaikille lapsille. PAIKALLA TALON VÄESTÄ olivat myös toisen ekaluokan opettaja Liisa, erityisopettaja Hanna, Starttiluokan opettaja Marja, kouluterveydenhoitaja Anu (joka muistutti mm. aamiaisen merkityksestä) ja koulukuraattori Eija. Kukin heistä avasi oman näkökulmansa koulun arkeen. Pyrimme vastaamaan kaikkiin vanhempien esittämiin kysymyksiin. Suurista luokkakoista oltiin huolissaan, kuten me opettajatkin, mutta toki meillä Espoossa on asiat hyvin moneen muuhun kuntaan verrattuna. Toisen ekaluokan opettajan nimi luvattiin paljastaa netissä, heti kun se tiedetään. Ja Auroran lehti luvattiin postittaa kesälukemisiksi. Lopuksi rexi vielä antoi kasvatusohjeen: RAKKAUTTA, RAJAT ja REVIIRI. Olen ihan varma, että näiden vanhempien kanssa rakentuu hyvä kasvatuskumppanuus. Kiva ilta.

Eput tulevat

TÄNÄÄN ON ISO PÄIVÄ. Hieman alle 50 lähes etuhampaatonta lasta tulee tutustumaan Auroran kouluun, omaan lähikouluunsa. Opettajat ovat valmistaneet heille mukavaa ohjelmaa kahdeksi tunniksi (klo 9-11). Eppujen tulevat neljäsluokkalaiset kummioppilaat kierrättävät heitä talossa, opettajat pitävät pieniä opetustuokioita ja lopuksi emäntä-Immu tarjoaa heille mehut ja keksit. Tutustumispäivää jännittävät varmaan eput, heidän vanhempansa mutta niin myös me opettajat. Miten hyvin olemme onnistuneet muodostamaan lapsista kaksi luokkaa? Kuinka valmiita lapset ovat koulunomaiseen työskentelyyn isossa ryhmässä? Illalla – ja erityisesti tämänpäiväisen eppuvanhempainillan jälkeen- olemme paljon viisaampia. TÄMÄNKERTAISEEN tutustumispäivään liittyy myös henkilökohtaisesti jännittävä juttu. Jos kaikki menee hyvin, nämä nyt koulunsa aloittavat lapset pääsevät peruskoulusta vuonna 2014. Ja niin minäkin:-)

Suoraa puhetta

SUORAA PUHETTA on rohkean kasvatuksen puolestapuhujan professori Kari Uusikylän 60-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistu teos. Kirjan julkistamistilaisuus pidettiin tänään Helsingissä. Kirjassa on nasta idea: Mukaan projektiin pyydettyjen asiantuntijoiden tehtävänä oli kirjoittaa artikkelinsa KARIsmaattisesti, suoraan opetuksesta, oppimisesta ja koulutuspolitiikasta puhuen. Kirjoittajia oli kaikkiaan 20, ja lisäksi teoksen toimittajilla Jukka Husulla ja Riitta Jyrhämällä on omia kommenttejaan jutuista. Paikalla oli lähes koko kirjoittajajoukko (ks. kuvagalleria). Oma artikkelini on kirjassa ihan viimeisenä, ja tutkailen siinä opetussuunnitelmapuhetta Luokanopettaja-lehdessä 90-luvulla. Palaan kirjaan, kunhan olen saanut sen haukattua. KATSO http://www.ps-kustannus.fi/pdf/suoraa_puhetta.pdf