J.V. Snellman- 200 vuotta!

TERVEISIÄ yliopistomuseosta, johon oli järjestetty 146 vuoden tauon jälkeen Villen nimipäiväkekkerit. Ylioppilaat juhlivat 1800-luvulla professori J.V.Snellmanin nimipäivää. Nyt oli kyseessä Helsingin yliopiston juhlatilaisuus "Opettajat sivistyneen kansan voima", jota veti vararehtori, professori Hannele Niemi.

SEMINAARIOHJELMAA kehuttiin. Pisimmätkin puheenvuorot saivat viedä 20 minuuttia, ja lyhyimmät- joihin omani kuului viisi (minun teemani oli, näkyykö snellmanilainen sivistys tämän päivän koulussa). Kuulijat (joita ei ollut liikaa) johdateltiin Snellmanin filosofiaan, ja erityisesti hänen kasvatusajatteluunsa, joka on häpeämättömästi unohtunut. Kansallisfilosofistamme tiesivät paljon mm. Raimo Savolainen, Michael Uljens ja Sirkka Ahonen.

SIVISTYS oli tietenkin avainkäsitteitä. Snellmanille sivistyminen on elinikäinen prosessi, jossa ihmiseksi kasvava saa otteen inhimillisestä traditiosta. Sivistys on luonnon voittamista, tilan tekemistä tiedolle. Sivistymisen huippuna on oman itsen vapaaehtoinen alistaminen valtiolle, yhteiselle hyvälle.

MONESSA asiassa Snellman osoittautui yhä ajankohtaiseksi. Uljens kehui hänen kasvatusajatteluaan, josta löytyy mm. ratkaisu klassiseen paradoksiiin autonomiseksi kasvattamisesta. Traditio onkin dynaaminen. Sitä ei vain omaksuta, vaan sitä myös kehitetään edelleen. Kasvu on tradition ylittämistä.

Uudelleen hänen ajatuksensa pitäisi kuitenkin ajatella mm. kodin ja yhteiskunnan suhteesta sekä globalisaatiosta. Kasvatus kuului Snellmanin mukaan kodille ja tieto koululle. Kasvatus oli paikallisen tavan siirtämistä. Opetus taas siirsi yleisinhimillistä tietoa. Jako ei toimi enää, kun osa perheistä laiminlyö kasvatuksen, kuten rehtori Jukka Ahonen paneelissa totesi. Snellman hyväksyi aikansa lapsea säädyllisen kasvatuksen. Niinikään meille ei avaudu, miksi Snellman vastusti harjoitusaineiden ottamista mukaan kansakoulun ohjelmaan.

MONISSA PUHEENVUOROISSA pohdittiin, olisiko tämä päivä Snellmanille juhlapäivä vai surupäivä. ilon aiheita koululaitoksessa olisi monia. Murheellinen hän olisi nähdessään, kuinka kansallisvaltiot murenevat. Kuinka sivistyksestä tehtaillaan myyntiartikkelia. Kuinka perheet rapautuvat.

SEMINAARISSA suhtauduttiin hieman kaksijakoisesti kouluun kohdistuneisiin muutosvaatimuksiin.
Mm. Jaakko Hämeen-Anttila varoitteli koulua tulkitsemasta joidenkin ideologisten ryhmien kovaäänistä puhetta "elämäksi", josta koulun pitäisi oppia. Ehkä yllätykseksi tämä islamin tuntija korosti, että koulussa on erityisesti opettava omaa kulttuuria. Hän toivoi koululta verkkaisuutta- ja tilaa taideaineille, joita humanistit arvostavat. Sirkka Ahonen muistutti, että kasvatusalan ihmisten pitäisi valvoa kielenkäyttöään. Miten on mahdollista, että opetuksesta puhutaan nyt vain talouden kielellä?

VIIMEISEN VARSINAISEN ALUSTUKSEN piti Oph:n entinen pääjohtaja Jukka Sarjala. Hänen mukaansa maailmassa on kolme suurta muutosvoimaa, joiden kanssa on opittava elämään, piti niistä tai ei. Nämä ovat:
1. teknologia, 2. liberalisaatio ja 3. globalisaatio. Monessa suhteessa maailma edistyy huonompaan suuntaan. Kuilut laajenevat. Lyhyen tähtäyksen ajattelu etenee. Median valta kasvaa. Tieto muuttuu hyödykkeeksi, jota arvostetaan sen mukaan, millaisen hyödyn se tuo. Silti vastustajat ovat tuomittuja häviämään. Yksilön identiteetin määrittää tänään, mihin sukupolveen kuuluu. Nyt ensimmäistä kertaa lapset ovat hallitsevat menestymisen kannalta tärkeää teknologiaa paremmin kuin vanhempiensa sukupolvi. Sarjalan mukaan koulun on päästävä irti tosiasioiden kiistämisestä ja menneisyyden haikailuista.

PUHEIDEN LISÄKSI ohjelmassa oli Tapio Toivasen ohjaama Sokla-teatterin verraton "kouluteatteriesitys" ja MUKA-kitaraorkesterin upeaa musiikkia. Ja päivä päättyi leppoisaan tarjoiluun. Espoosta oli mukana neljä rehtoria: Mikko, Hannele, Jorma ja minä Olisitpa sinäkin, hyvä blogin lukija, ollut mukana.

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s