Pedagoginen johtaminen- mitä se on?

SAIN KIRJEEN, jossa helsinkiläinen opettajaopiskelija pyysi apua pro graduunsa. Nuori ihminen on päättänyt selvittää, onko pedagoginen johtaminen vain myytti. Ongelmaa hän ratkoo mm. rehtoreilta saamiensa miellekarttojen avulla. Minä vastasin haasteeseen hieman mutkikkaasti. En mahtunut näkemyksineni yhdelle Mind Mapille. Mutta vastasin kuitenkin.

PEDAGOGINEN JOHTAMINEN tarkoittaa minulle kahta asiaa.

  • A. Pedagogiikan johtamista ja
  • B. Pedagogisesti johtamista.

Ne ovat vähän eri asioita.

(A) PEDAGOGIIKAN JOHTAMINEN on pedagogisten toimintojen johtamista. Näitä ovat opetus- ja kasvatustilanteet (konkreetisti esim. oppitunnit, päivänavaukset, retket, juhlat). Niitä johdetaan ohjailemalla (manageri) opetuksen puitetekijöitä (esim. opetussuunnitelma, tilat, oppikirjat, opettajavalinnat jne.) ja opetushenkilöitä (liideri). Puitetekijöitä ohjataan päätöksillä. Ihmisiä johdetaan puheella. Tässä näkökulmassa pedagogiikka on yksi koulun sektori. Sen komplementtia voidaan jäsentää monin tavoin; Rehtorilla on monenlaisia toimintoja johdettavanaan. Hänen pitää johtaa prosesseja ja rakenteita (organisaatio). Hänen pitää johtaa koulua yhteisönä, johon kuuluu erilaisia osaryhmiä (yhteisö). Hänen pitää johtaa julkisten palveluiden jakoa kansalaisille (politiikka- hallinto) ja niihin liittyvien hallinnollisten päätösten tekoa. Hänen pitää johtaa työnantajan edustajana työtä ja työntekijöitä (työ). Ja lopulta hänen pitää johtaa itseään ja omaa elämäänsä (itse). Tästä samasta näkökulmasta rehtorilla on useita rooleja, joista pedagoginen johtaja on yksi.

(B) PEDAGOGISESTI JOHTAMINEN on johtamistoimintaa, jonka päämäärät ja arvot ovat pedagogisia. Pedagogiikka tähtää lapsen oppimiseen ja kasvuun, niin että hän ei ole väline vaan itseisarvo. Konkreetisti johtamisen pedagogisuus näkyy ristiriitatilanteissa, joissa vaihtoehtoisten ratkaisujen taustalla on erilaisia arvoja. Koulussa voi tunnistaa erilaisia arvokenttiä. Johtamisen laatu määrittyy sen mukaan, minka arvokentän ehdoilla johtaja kulloinkin toimii. Otetaan esimerkiksi kysymys siitä, jatkaako luokassa lasten rakastama mutta muodollisesti epäpätevä opettaja. Jos johtamisessa painottuu viranomaisrooli ja juristiset arvot, opettaja vaihdetaan. Johtaminen on tällöin laadultaan viranomaisjohtamista. Jos taas ratkaisu perustellaan sen edullisuudella lapsen kasvulle johtamisteko on pedagoginen. Opettaja ei vaihdu. Ulkopuolinen tunnistaa johtamisen laadun päätöksen perusteista, itse rehtori tunnistaa laatunsa arvoistaan. Pedagogisesti johtamisen kohteena voi olla mikä tahansa asia, ei vain perinteisesti pedagogiikkaan kuuluva asia. Oleellista on, kuinka ratkaisu perustellaan. Määrärahoja voidaan johtaa pedagogisesti tai ei-pedagogisesti. Henkilökohtaiset palkkiot niinikään. Tässä näkökulmassa kouluun voidaan kuvitella ns. kokonaisuuden kenttä. Johtaminen on sitä pedagogisempaa, mitä vahvemmin tällä kokonaisuuden kentällä jatkuvasti käytävässä arvojen sodassa pedagogiset perustelut voittavat.

SUMMA SUMMARUM. Elämme aikaa, jossa ei-pedagogiset asiat vievät yhä enemmän rehtorin aikaa. Useat rehtorit delegoivat siksi pedagogiikan johtamisen muille, esim. opettajille. New Public Management-uskonaallon lyödessä läpi julkisen sektorin pedagogisilla arvoilla on suuri vaara hukkua. Myös pedagogisesti johtaminen on ahtaalla.

Siksi on korkea aika käynnistää pedagogiikan vastaisku.

 

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s