Suoraa puhetta OSA I

KARI UUSIKYLÄN kunniaksi toimitettu teos ehti lopultakin yöpöydälle (Puhun siis keväällä julkistetusta kirjasta: Husu, Jukka ja Jyrhämä, Riitta. 2006. Suoraa puhetta. Kollegiaalisesti opetuksesta ja kasvatuksesta. Opetus 2000.Jyväskylä: PS-Kustannus). Nimi kuvaa kirjaa mainiosti. Erityisen suoraan kasvatustieteilijät puhuvat ajastamme, jota talouskieli hallitsee. Suuta puhutaan puhtaaksi myös tieteen sisäisestä kiistasta; konstruktivismi ei näytä kaikkia miellyttävän. Mutta käydäänpä tänään käsiksi tuohon talouskielen hegemoniaan.

JUKKA HUSU ja RIITTA JYRHÄMÄ kuvaavat aikaamme kirjan alussa varsin diplomaattisesti. "Taloudelliset arvot ja eräänlainen taloususko ohjaavat entistä voimakkaammin yhteiskunnallista päätöksenteko". Syntyy kuva, että heille sopii, että " välineelliset tehtävät luovat koulukasvatuksen ja -opetuksen rungon, johon muut pedagogiset tavoitteet niveltyvät" Jälkimmäisillä he tarkoittavat oppilaiden henkilökohtaiseen ja inhimilliseen kasvuun liittyviä päämääriä. Hieman myöhemmin kirjassa toimittajat kuitenkin muistuttavat, että "rahalla on arvonsa, mutta raha ei ole arvo". Varovaisuus voi olla viisautta, jotta vakinaisen professorin viran saaneet (tai siitä jo vapaaherroiksi siirtyneet) eivät enää tarvitse. (Tottakai) emeritusprofessori

PERTTI KANSANEN tunnistaa kasvatuksen hyödyn ja itseisarvon välisen jännitteen. Hän esittelee Hinchliffen käsitejaon edukaatio ja pedagogiikka. Edukaatio tähtää johonkin sellaiseen, mikä on arvokasta sen itsensä kannalta. Pedagogiikka taas toteuttaa sellaista, mitä yhteiskunta pitää tärkeänä. Muistan artikkelin oikein hyvin, koska minulla oli ilo ja kunnia esitellä se Kansasen tohtoriseminaarissa 2000-luvun alussa. Pedagogiikkaa saa tässä jaossa hieman oudon maun. Itse käsitteet ovat hyviä, mutta niiden nimet eivät oikein istu suomalaiseen käsitemaailmaan. Emeritusprofessori

JUHANI JUSSILA tykittää talouskieltä rajusti. Hän kutsuu teollisuuden laadunhallintajärjestelmistä peräisin olevia käsitteitä: tehokkuus, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja tuottavuus koulutuspolitiikan mantroiksi. Tuottavuuden sijasta olisi mm. perusopetuksen osalta Jussilan mielestä asiallisempaa käyttää ilmaisuja tuloksellisuus ja vaikuttavuuden osalta opetuksen merkitys. Opetus on hänestä tuloksellista, kun se on tavoitteista. Liike-elämän käsitteet eivät kohtaa kasvatuksen ilmiötä. Jussila ottaa reilusti kantaa myös kysymykseen kasvatuksen hyöty- ja itseisarvosta. Hänen mukaansa koulutuksen pääasiallinen merkitys ei saa olla välineellinen. Kasvatuksella ja koulutuksella on itseisarvo. Opetusalan hallinnon intressit eivät saisi kulkea lasten edun ylitse. Professori

VELI-MATTI VÄRRI on kirjoittajista rajuin. Hän muistuttaa, kuinka vielä hetki sitten talouselämän koulutusvastaavat tuomitsivat Suomen peruskoulun jälkeenjääneeksi (retoriiikan näkökulmasta hän siis vetää maton talouselämän edustajien uskottavuuden alta). Värri nostaa taustelulipun, ja hahmottelee vastastrategiaa meneillään olevalle kasvatuksen välineellistämiselle ja hyötykeskeiselle kasvatusajattelulle. Kasvatukselle vieraat trendit on torjuttava. Kansallisvaltio on altistunut uusliberaalille liikelaitosajattelulle. Kansalaiskasvatus on muuttumassa kilpailukykyisten yksilöiden valmentamiseksi. Kaikkea arvostetaan liiketoimintana. Lapsuuden itseisarvo katoaa. Ihanan demagogisesti hän kirjoittaa, kuinka "hyötyajattelun annetaan tunkeutua kaikkein viattomimpaan, lasten maailmaan". Hän nimittääkin opettajankoulutuksen tärkeimmäksi tehtäväksi kasvatuksen merkityksen mieleen palauttamisen.

KARI UUSIKYLÄ ei näytä olevan yksin. Hieno juttu. Mutta riittääkö puhe, suorakaan?

ks. blogi 25.4 ja kuvagalleria

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s