Opetuksen sekava käsitemaailma osa III

SÄÄENNUSTEIDEN perusteella tämä keskiviikkoaamu on upea, viikon kaunein. Ikkunasta näkyy kuitenkin toisenlainen sää. Joten tartunpa nyt tehtävään määritellä opetus deskriptiivisesti. Teen sen tässä ulkomuistista, koska digimuistiinpanoni ovat nyt Macin kanssa korjaamolla.

ENSIN muutama perustelu. Minun päässäni käsitteenmäärittely on jonkin ilmiön kuvaamista sanallisesti. Sana "opetus" ei ole käsite- se on käsitteen nimi. Käsite on sitä, mitä "opetus"-sanalla tarkoitamme. Käsite on siis sanan sisällön kuvaus. Käsitteen määrittely on ilmiön kuvaamista sanoilla, jotka täytyy määritellä sanoilla, jotka täytyy määritellä sanoilla…. Käsitteen määrittely on aina lopetettava kesken, eikö niin?

MILLAINEN on hyvin määritelty käsite? Minusta käsitteen määrittelyssä on onnistuttu, kun ilmiö on tunnistettavissa määrittelyn pohjalta mahdollisimman helposti. Tunnistaminen voi tapahtua kahdella tavalla: joko niin, että määritelmässä oivalletaan jokin ilmiön ydinominaisuus tai luettelemalla silmät avaavia esimerkkejä. Arvostan itse määritelmiä, jotka ovat lyhyitä, ja joissa tarvitaan mahdollisimman vähän lisämäärittelyä kaipaavia sanoja.

Ja nyt sitten OPETUKSEN kuvailevaan, mahdollisimman yleiseen määritelmään. Esitän ensin määritelmän ja sen jälkeen selittelen hieman. "Opetus on (2) opettavan ja (3) opettelevan (1) yhteistoimintaa, jonka (4) tarkoituksena on, että opetteleva (5) oppii (7) halutun (6) asian. " Yrjönsuuria lukeneet tunnistavat päälähteen.

MÄÄRITELMÄN ymmärtäminen edellyttää että seitsemän muuta sana ymmärretään samalla lailla. Määritelmän ydin (1) sana on YHTEISTOIMINTA. Yhteistoiminnan määrittelen Tuomelaa mukaillen toiminnaksi, jossa toimijoilla on yhteinen, tietoinen päämäärä ja he ovat jakaneet toimintaan loogisesti kuuluvat teot keskenään. Toiminnan tarkoitus on edetä kohti päämäärää. Toiminta voi olla fyysistä ja henkistä.

Opetus sijoittuu aikaan. Opetus alkaa, kun toiminta alkaa. Yhteistoiminnassa kaikkien toimijoiden toiminnan ei tarvitse alkaa yhtä aikaa työnjaon vuoksi. Näin opetuksen käsitteen piiriin kuuluu myös esim. opettajan opetuksen suunnittelu (preinteraktio) ja arviointi (postinteraktio). Opetus päättyy, kun toiminta päättyy. Toiminnan ei tarvitse jatkua keskeytymättä. Samaksi toiminnaksi toiminnan elementit liittää toiminnan päämäärä (tässä tapauksessa se tietty opittavaksi haluttu asia).

Yhteistoiminnassa on siis mukana vähintään kaksi osapuolta. Työnjako kuvastuu toimijoiden nimissä (2) OPETTAVA ja (3) OPETTELEVA. Kumpiakin voi olla opetuksessa myös enemmän. Yhteistoiminnassa opettava opettaa ja opetteleva opettelee, jotta tarkoitus ("että opetteleva oppii halutun asian") toteutuu. Roolijako opettavaan ja opettelevaan voi vaihdella . Koulussakin voi olla tilanne, jossa opettaja onkin opetteleva ja oppilas opettava. Mutta jos roolit vaihtuvat, ensin meneillään ollut opetus katkeaa ja sevaihtuu toiseksi opetukseksi, jonka tarkoitus onkin että uusi opetteleva oppii jonkin toisen halutun asian. Näin toiminnan kohde (asia) määrittää toiminnan rajat. Asiaa ei pidä kuitenkaan ymmärtää liian suppeasti.

Määrittelen opettelemisen kaikeksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on oppia jokin asia. Opetella voi monin tavoin esim. katsomalla, kuuntelemalla tai matkimalla sellaista, joka on jo oppinut halutun asian. Yhdyn Yrjönsuurien tapaan jakaa opettelu (he piuhuvat opiskelusta) havaintojen tekoon ja niiden pohdintaan. Keskeinen osa opetusta on myös huolenpito oppijan halusta oppia asia. Opetteluun voi saada myös apua. Jos toinen ottaa tehtäväkseen auttaa toista opettelussa, hän on opetuksessa opettava. Opettavan opettaminen on kaikkea toimintaa, jonka tarkoitus on auttaa toista opettelemaan haluttu asia. Opettaa voi monella tavalla esim. näyttämällä, puhumalla, tekemällä osaansa asian osissa jne. Yrjönsuurien mukaan opettava (he puhuvat opettajasta) voi auttaa kahdella tavalla avaamalla asioiden merkityksiä ja tankkaamalla opittavaksi halutun asian merkittävyyttä.

Seuraavaksi on aihetta tarkastella määritelmän sanaa (4) TARKOITUS. Toiminnalla on looginen päämäärä. Tässä tapauksessa se on, että opetteleva oppii halutun asian. Tarkoitus (intentio)viittaa tässä siihen, että on myös mahdollista, että opettamisesta ja opettelusta huolimatta opetteleva ei opi haluttua asiaa.

Opetuksen tarkoitus on siis (5) OPPIMINEN. Mitä on oppiminen? Oppiminen on opettelevassa tapahtuva prosessi, jonka seurauksena hän osaa halutun asian paremmin, syvemmin tms. kuin ennen oppimista. Oppiminen ei edellytä, että myös käytän oppimaani.

Oppiminen on aina jonkin (6) ASIAN oppimista. Asia voi olla tietoja, taitoja tai tahtoa. Kun olen oppinut tietoja, osaan tietää paremmin. Kun olen oppinuit taitoja, osaan tehdä jotain paremmin. Kun olen oppinut tahtomaan, tahdon jotain voimakkaammin. Tässä määritelmässä ei käytetä eksplisiittisesti sanaa tavoite, vaan asia. Oppiminen nähdään jonkin konkreetin sisällön oppimisena.

Oppiminen on aina jonkin (7) HALUTUN asia oppimista. Ilmaisu on määritelmässä tarkoituksellisesti passiivimuodossa. Kouluopetuksessa haluaja on yhteiskunta, joka luettelee halutut asiat tavallisesti virallisessa opetussuunnitelmassa. Arkisessa elämässä haluaja voi olla joko opettava (esim. äiti, joka haluaa, että lapsi ei polta tupakkaa) tai opetteleva (esim. lapsil, joka haluaa oppia ajamaan pyörällä).

SIINÄ SE NYT ON, mahdollisimman yleinen ja mahdollisimman vähillä sanoilla esitetty opetuksen määritelmä. Siitä on karsittu normatiiviset elementit, eikö niin. Määritelmä ei minusta sulke ulkopuolelleen mitään huomaamaani opetuksen ilmiöön kuuluvaa. Siihen mahtuu kouluopetus, tanssinopetus, kaverusten keskeinen soitonopettelu, futistreenit urheiluseurassa jne. Opetuksen käsitteen piiriin mahtuisi näin jopa itseopiskelu tarkoitukseen laaditun oppimateriaalin avulla. Tällöin opetuksen yhteistoiminnan työnjako ei perustu välittömään interaktioon kasvokkain.

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s