Kolmas työpäivä ja POPS I ja II-ylistystä

EILEN OLI jumalaisen kaunis päivä, ja siirsinkin työt keittiön pöydälle. Jatkoin tehtäväkorttien päivittämistä kansion pohjalta, ja sain 50% käytyä läpi. Muisti palaa:-) Illalla kävin vielä konttorilla purkamassa sähköpostista SPAMeja (miten niitä pääseekin niin valtavasti hallinnon verkkoon). Ripa oli bändeineen treenaamassa launantaista Fiskarsin etnokeikkaa varten.

Lupasin 13.7 blogissa palata vielä peruskoulun ensimmäiseen opetussuunnitelmaan POPSIIN, jonka mukaan minunkin aivoni on rakennettu. Kertaan aluksi, mitä POPSista olen jo aikaisemmin kirjoittanut.

Kyseessä on siis 700-sivuinen KLASSIKKO, jota pidettiin omana aikanaan alansa uudenaikaisimpana. Komitea oli monessa aikaansa edellä. Ennen muuta ensimmäinen osa on vaikuttava. (1) Opsin tekstissä korostui oppilas yksilönä ja koko persoonallisuuden arvostus. Peruskoulun kokoava kasvatuspäämäärä oli “antaa aineksia ja virikkeitä omaleimaisen koko persoonallisuuden (tasapainoiselle) kehittymiselle”. En tunnista tekstiä behavioristiseksi, päinvastoin hyvin humanistiseksi. (2) Opetussuunnitelmaa laatinut komitea halusi suunnitella opetusta laajasti. Syntyi opetussuunnitelmakäsite, että "ops on ennalta laadittu kokonaissuunnitelma kaikista niistä toimenpiteistä, joilla pyritään toteuttamaan koululle asetettuja tavoitteita". POPS oli tässä mielessä totaalisuunnitelma. Siinä pohdittiin kaikki, paitsi perinteiset opetukseen liittyvät asiat myös välitunnit, koulurakennukset, pihat, lukujärjestykset… (3)Toisin kuin myöhemmät peruskoulun opsit , POPS argumentoi – perusteli- ehdotuksena didaktisesti. Mainioita esimerkki komitean pohdinnoista on esim. ehdotus siitä, että tukiopetus keskitettäisiin kouluvuoden strategisiin kohtiin ja että sitä täydennettäisiin tehostetulla kotona opiskelulla.

POPS oli siis (1) LAPSILÄHTÖINEN (2) TOTAALINEN ja (3) DIDAKTISESTI ARGUMENTOIVA. POPS halusi (minusta) osoittaa, kuinka monin tavoin koulussa voidaan vaikuttaa siihen, että lapsi saa hänelle arvokkaita kokemuksia, jotka auttavat hänen kehitystään. Komitea näyttää olleen hyvin nöyrä toisaalta lapsen ja toisaalta oppimisen mysteerin äärellä. Sen sekä ihmis- että oppimiskäsitys ovat hyvin positiivisia. Lapsilähtöisyys näkyy mm. huolena koulutyön rasittavuudesta. Rasittavuutta voidaan keventää mm. tunnin ruokatauolla, virikkeellisillä välitunneilla, jotka tuovat koulupäivään "henkistä lepoa ja virkistystä" ja mm. sillä, että kotitehtävät olisivat hyvin suunniteltuja, niitä olisi kohtuullisesti – ja että ne olisivat mielellään vapaaehtoisia. Koulurakennuksiin komitea ehdottaa oppilaille omia " opiskelu-, levähdys- ja rentoutumispaikkoja", niinkuin opettajillakin on.

Tekstistä välittyy vahva usko siihen, että kosketus kulttuuriin ja toisiin ihmisiin saa aikaan oppimista. Tämä tietysti edellyttää, että oppilas paneutuu omatoimisesti oppimistehtäviin, jotka ovat kohtaamisen keskeinen muoto. Samalla komitea on hyvin tietoinen siitä, että lapsilla on erilaiset edellytykset käyttää hyväkseen oppimistilanteita. Ja tämä taas haastaa opettaja aidosti rakentamaan oppimistilanteita oppilaiden edellytysten (ja harrastusten) varaan. Lapsilähtöisyys ulottuu vaatimukseen lasten ottamisesta mukaan suunnitteluun (mm. päivänavaukset, välitunnit, ongelmat, joihin keskitytään; lyhyehkön ajanjakson oppiaines- ja menettelytapavalinnat). Kasvatuksen päämäärän määrittelyyn pienet lapset ovat kuitenkin liian pieniä.

Nyt nostain neljänneksi POPSIn piirteeksi (4) AMMATILLISUUDEN. POPS asettaa opettajalle melkoiset vaatimukset- mutta se myös luottaa opettajiin. "Opettajan tehtävä on kokonaisuuden luominen opetussuunnitelmassa erikseen selostetuista opetustyön puolista". Yhtäältä opettajan oletetaan toimivan hyvin rationaalisti. Hänen tulee analysoida päätavoitteet osatavoitteiksi ja "analysoida tavoitteet ja valita niitä parhaiten palvelevat opetustilanteet ja järjestelyt." ; " Opettajalla jää päävastuu näiden tavoitteiden mukauttamisesta kulloisiakin olosuhteita vastaaviksi ja hänen opetettavinaan olevien oppilaiden edellytysten mukaan ja juuri heille sopivien välitavoitesarjojen muodostamisesta."

Opettajan on siis tutustuttava oppilaisiinsa, ja oltava paitsi rationaalinen, toisaalta hyvin joustava ja oppilasjoukkoa ja tilanteita luotaava. Opettaja käyttää kaikkia keinoja, joilla opetus saadaan vastaamaan oppilaiden erilaisuutta. Hän eriyttää…. mukauttaa.. … käyttää erilaisia työtapoja… laatii vaikeusasteeltaan erilaisia, vaihtoehtoisia ja vapaaehtoisia tehtäviä…ja antaa lisätehtäviä edistyneemmille. Ihanneopettajalla tuntuu olevan aktiivikäytössään koko ajan laaja, erilaisten oppimismistilanteiden kirjo. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kokee onnistumisen elämyksiä.

Ammatillisuus kietoutuu lapsilähtöisyyteen. Komitea kirjoittaa: ” Lähtökohdaksi ei riitä, että oppilailla on hyvät mahdollisuudet saada opetusta ja päästä opiskelemaan. Tulee pitää huolta myös sittä, että he työskentelevät mielellään." On tärkeää pitää yllä "iloista koulunkäyntivireyttä". Opettamiseen kuuluu siis myös motivointi. Oppimistehtävien pitää olla mielekkäitä. Tiedon uuttaa ja ajankohtaista. Opettajlla on " vastuu jokaisen oppilaan oppimiskokemussarjoista". Komitea sivuaa myös vaikeaa asiaa: siltä voidaanko oppilailta vaatia hyvinä tapoina sellaista , mitä "ylempiarvoiset eivät tee vastavuoroisesti alempiarvoisille".

Sama ammatillisuuden vaatimus koskee myös KOULUA jo totaalin opetussuunnitelmamääritelmän pohjalta. Koulun pitäisi pohtia, millaisena jokainen yksittäinen oppilas koulun kaikkine vaikutuksineen kokee.

Minua kiinnosti myös kieli, jolla OPETUKSESTA popsissa puhuttiin. Kokosin opsin perusteista että oppiaineiden opetussuunnitelmista ilmaisuja, joilla määriteltiin, mitä koulussa ja opetuksessa pitää tapahtua. Koulun tulisi/olisi (interventiot ryhmitelty vahvemmasta heikompaan vaikutukseen) – opetettava… elämään/hallintaa (taito) – kehittää asenteita (asenne) – painottaa…suoritusvalmiuksia (taito) – valmentaa omaksumaan (tieto) – ohjata… näkemään/hallintaan (tieto) – pystyttävä havaitsemaan… poikkeavuus – vaalia ja ohjata (arvo) – antaa … tietoa/tilaisuuksia (tieto) – tarjota virikkeitä … kehittymiselle …ja herkistymiselle (tunteet) – pyrittävä järjestämään … tilanteita niin… – saattaa kosketuksiin (tieto) – luoda edellytyksiä… kehittymiselle. – tarjota mahdollisuuksia – virittää… tunteita (tunteet) – lieventää jännistystä. (tunteet)

Vastaavasti opetuksessa/opetuksen/kasvatuksen tulisi…(vanhvemmasta heikkoon) – harjaannuttaa (BG) (taito) – totuttaa (BG) (KÄ) (KONEK)(PIKAK) (taito) – saada oppilaat tekemään (KONEK) (taito) – saada aikaan harjoittelun avulla (PIKAK) (taito) – kasvattaa oppilaita (US).. (UO) (asenteet) – opettaa mm. (KONEK)(PIKAK) (taito) – selvittää (KIRJANP) (tieto) – kehittää ajattelua (KIRJANP)… nopeutta (KONEK) (tieto, taito) – antaa opetusta (KOT) – antaa valistusta (KAUP) (tieto) – antaa tietoja (KIRJANP) (tieto) – antaa pohjatietoa (KAUP) (tieto) – perehdyttää (HI) (US)(SIV)(MU)(MAAT) suoritukseen (KIRJANP)/(KONEK) – pitää yllä (LI) (taito) – tehdä oppilaille selväksi (BG) (tieto) – antaa selvä kuva (BG)/antaa kuva (US)/antaa kokonaisukuva (UO) (tieto) – opettaa taitoja ja tekniikoita/lukemaan (ÄI) (taito) – jakaa … tietoa (KT)/antaa tietoa (SIV)/antaa tietoja ja taitoja (KAUP) (tieto, taito) – tutustuttaa oppilaat (FK) (BG) (HI) (tieto) – antaa valmiuksia (KÄ) (taito) – ohjata … (MU) (taito) – ohjata sopeutumaan (KOT) (asenne) – ohjata lukemaan (PIKAK) (taito) – ohjata omaksumaan (MA)/ymmärtämään (BG)(SIV)(MMAT) – ohjata arvostamaan (SIV) (asenne) – ohjata tekemään (BG) (taito) – antaa elämyksiä (kieli) (tunne) – totuttaa (MU).. ymmärtämään… (Kieli) (tieto) – luoda perusta (kieli)/luo pohjaa (KÄ) (tieto, taito) – harjoittaa.. (kieli) (taito) – tutustuttaa (UO)(MU) – osoittaa(BG) (tieto) – osoittaa arvo/ilmiöt ongelmia (YPI) (asenne) – kehittää asenteita (kieli)/ilmaisua (YPI)/henkisiä ominaisuuksia (FK) – kehittää… tapoja (KAUP) (asenne) – kehittää suhtautumista (YHT)/kykyä (KU) (asenne) – kiinnittää huomiota (tieto) – edistää (SIV) (asenne) – osoittaa eriytyistä opetusta… – syventää tietoa (MAAT) (tieto) – ohjata tuntemaan (BG) (tieto) – ohjata tarkastelemaan (BG)/opastaa tarkastelemaan (YHT) (tieto) – ohjata valmentavasti (YPI) – ohjata ymmärtämään/aktiiviseksi/ilmaisemaan (ÄI) – ohjata saamaan yleiskuva (KAUP) (tieto) – tulisi johdattaa/opettaa ymmärtämään (tieto) – pyrittävä selvittämään (tieto) – osoittaa – korostaa/tähdentää ( ei tule korostaa, tulee välttää) (tieto) – tarkastella (tieto) – ohjata omaksumaan (UO) (asenne) – ohjata tekemään havaintoja (YPI) (taito) – analysoida (SIV) – voidaan pyrkiä antamaan tietoa. (tieto) – saattaa ymmärtämään (HI) ja käyttämään (tieto) – herättää asennoituminen (KOT) (asenne) – ohjata arvostamaan (KOT) (asenne) – ohjata harrastamaan (MU) (asenne) – edistää kehittymistä (SIV) – antaa virikkeitä (ÄI)(LI) (tieto) – antaa aineksia (HI) (tieto) – tuottaa iloa ja virkistystä (LI) (asenne) – rikastuttaa … tuntemusta (ÄI) (asenne) – antaa mahdollisuuksia (LI).. (KÄ) – tarjoaa mahdollisuus… yleiskuvaan (MMAT) (tieto) – tarjota mahdollisuuksia (MU) (taito) – edistää (LI) (asenne) – rakentaa… motivaatiota (asenne) – vahvistaa luottamusta (asenne) – virittää iloa ja kiintymystä (tilanne) (asenne) – herättää harrastusta (myös FK) ja mielenkiintoa (ÄI) ja kiinnostusta (BG) (asenne) – herättää kiintymystä (BG) (asenne) – auttaa hyväksymään (KT) (asenne) – auttaa sopeutumaan (YPI) (asenne) – luoda valoisaa mieltä ja maailmankatsomusta (UO) (asenne) – auttaa orientoitumaan (KT) (asenne) – pyrkiä… (US) – kohdella oppilaita (UO) – vedota oppilaisiin (KOT).(asenne)

ELI MITÄ NOISTA ilmauksista ja opisn teksistä laajemmin välittyy? Mm. se, mihin opettajaa tarvitaan. Opettajalla on " päävastuu opetuksen mielekkäästä etenemisestä". Opetus etenee " opetustilanteiden/ oppimistilanteiden sarjana, joissa oppilaat saavat KOKEMUKSIA (aineksia ja virikkeitä)". He eivät siis ole passiivisia vastaanottajia, kohteita, eivätkä katsojia vaan aktiivisia rinnantoimijoita, jotka myös tekevät aloitteita. Opettaja ikäänkuin kuljettaa oppilaitaan huolellisesti harkittua polkua pitkin toimintapisteestä toiseen (ja pitää heidät oikealla polulla). Toimintapiste on oppimistilanne, ja siihen kuuluu kiinnostavia ja oppilaille merkittäviä OPPIMISTEHTÄVIÄ. Polun toimintapisteissä edetään samaan tahtiin, yhdessä, aika ajoin ryhmissä ja aika ajoin jokainen saa mennä omaa tahtiaan ja tutkia tehtäviä omalla tavallaan. Oppiminen perustuu tehtäviin mutta myös kaikkeen muuhun, mitä polulla oltaessa koetaan ( ja josta osa on yllättävää elämää). Kaikki halutaan pitää mukana samalla polulla. Jollei oppilas ”pysy mukana”, hänelle voidaan antaa lisäopetusta.

Näytteistä voi myös lukea sen, millaisiksi ymmärrämme koulun ja opettajan vaikutusmahdollisuudet oppimiseen.

Kun tavoitteet ovat tiedollisia, opetuksessa OPETETAAN ymmärtämään- ANNETAAN tietoa/tilaisuuksia/virikkeitä/aineksia/mahdollisuuksia-JAETAAN – TEHDÄÄN OPPILAILLE SELVÄKSI– KEHITETÄÄN ajattelua- SYVENNETÄÄN- VALMENNETAAN omaksumaan- KOROSTETAAN – JOHDATETAAN- OHJATAAN näkemään/ hallitsemaan/ omaksumaan/ tuntemaan/ tarkastelemaan/ ymmärtämään/ saamaan yleiskuva- < strong>OSOITETAAN- KIINNITETÄÄN HUOMIOTA-TUTUSTUTETAAN- SAATETAAN ymmärtämään/kosketuksiin- TARKASTELLAAN.

Kun tavoitteet ovat taidollisia , opetuksessa OPETETAAN tekniikoita- ANNETAAN opetusta/taitoja/valmiuksia/mahdollisuuksia- TOTUTETAAN- PAINOTETAAN- HARJAANNUTETAAN-HARJOITETAAN-PERHEDYTETÄÄN– KEHITETÄÄN- SAADAAN tekemään/aikaan- TARJOTAAN mahdollisuuksia- TUTUSTUTETAAN.

Kun tavoitteet ovat affektiivisia, opetuksessa KASVATETAAN oppilaita- ANNETAAN elämyksiä- LUODAAN valoisaa mieltä ja maailmankatsomusta/edellytyksiä… kehittymiselle- RAKENNETAAN motivaatiota- TUOTETAAN iloa ja virkistystä-OSOITETAAN arvo- KEHITETÄÄN asenteita/henkisiä ominaisuuksia/tapoja/suhtautumista- EDISTETÄÄN kehittymistä- OHJATAAN sopeutumaan / arvostamaan/omaksumaan//harrastamaan- VAALITAAN- VAHVISTETAAN luottamusta- TARJOTAAN virikkeitä … kehittymiselle …ja herkistymiselle- VIRITETÄÄN tunteita/ iloa ja kiintymystä- HERÄTETÄÄN asennoituminen/harrastus/kiinnostusta/kiintymystä- RIKASTUTETAAN tuntemusta- LIEVENNETÄÄN jännistystä- < strong>AUTETAAN hyväksymään (/ sopeutumaan/ orientoitumaan- PYRITÄÄNKOHDELLAAN oppilaita – VEDOTAAN oppilaisiin.

SUMMA SUMMARUM. Opetus on opettamista, antamista, kehittämistä, ohjaamista, tutustuttamista. Tietojen opetus on erityisesti jakamista, selväksi tekemistä, korostamista, syventämistä, huomion kiinnittämistä, saattamista ymmärtämään. Taitojen opetus on erityisesti totuttamista, harjoittamista, harjaannuttamista, tekemään saamista ja mahdollisuuksien tarjoamista. Asenteiden opetus on kasvattamista, luomista, rakentamista, tuottamista, osoittamista, vaalimista, vahvistamista, virittämistä, herättämistä,rikastuttamista, lieventämistä, auttamista, pyrkimistä, kohtelemista ja vetoamista.

Kaikkiaan suuri osa ohjauksen voimakkuutta kuvaavista ilmaisuista on linjassa valitun koulun päätehtävän kanssa (antaa aineksia ja virikkeitä). Voimme koulussa lähinnä ohjata, auttaa ja tukea lapsen kehitystä osoittamalla, mikä on todella tärkeä; Voimme kiinnittää huomiota, herätellä, vaalia, rikastaa, vahvistaa, tarjota mahdollisuuksia ja saattaa kosketuksiin. Me opettajat emme voi oppia oppilaan puolesta, eikä lapsen oppiminen tehostu sillä, että me entistä terhakkaammin "opetamme".

Kuinkas vanha kansa saman ilmaisikaan "Hevosen voi viedä joelle, mutta sitä ei voi pakottaa juomaan."

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s