Kotona parempi vai koulussa?

TÄMÄ LAUANTAIPÄIVÄ kului mukavasti Vantaalla. Vedin Palmeniassa oppilaitoksen hallinto ja johtaminen- kurssia käyvien tulevien rehtorien opintoihin kuuluvaa kehittämishankeseminaaria. Kurssilla on 10 aktiivista aikuista naista. Jokaisella oli vallan mainio idea omaan hankkeeseensa. Työstimme hankesuunnitelmia käyttäen yhteistoiminnallisia työtapoja (mm. opponoivat ryhmät, esteiden purku, omat ajatelmat, akvaario, väittely jne.). Ruokatauolla kävin paikallisessa Macissa ja luin Iltalehteä. Siitä blogin otsikko.

ILTALEHDESSÄ oli uutinen brittikouluista. Paikallinen opettajajärjestö on sopinut, että opettajat eivät käytä enää kenestäkään oppilaasta attribuuttia ÄLYKÄS. Syynä on se, että älykkääksi nimetyt oppilaat joutuvat koulukiusatuiksi. Moni oppilas ei käy kuulema noutamassa tästä syystä hänelle myönnettyä stipendiäkään. Sillä lailla. Olen tänä kesänä käynyt taas läpi vanhoja kasvatustieteen klassikoita, ja oli aikamoinen yllätys, kuinka moni kasvatuksen suurnimi on pitänyt koulukasvatusta vahingollisena lapsille ja suosittelee mieluummin kotikasvatusta. Näin on ajatellut mm. Quintilianus, Rousseau ja Locke. Koululla on heidän mukaansa turmeleva vaikutus. Ja nimenomaan toisilla lapsilla. Kouluissa on siis kaksi kasvattajaryhmää: virallisesti kasvattajia ovat opettajat ja epävirallisesti luokkatoverit. Ja lapsi on näiden eri suuntiin vetävien voimien välissä.

Amerikkalainen P. JACKSON (Jackson , Philip W. ( 1968) Life in Classrooms New York-Chicago-San Francisco-Atlanta- Dallas-Toronto- Montreal-London: Holt, Rinehart and Winston, Inc.) on kirjoittanut sattuvasti, että oppilaiden on menestyttävä kahden yleisön edessä: heidän on oltava yhtä aikaa hyvä opiskelija ja ”hyvä jätkä”. Brittikouluissa oppilaille näyttää siis olevan tärkeämpää olla hyvä jätkä kuin hyvä opiskelija. Hieman tuoreemmassa samaa teema käsitteleessä teoksessa (Harris, J. R. 2000 Kasvatuksen myytti. Suom. Johanna Heikkilä, Tuula Holopainen & Pirkko Niinimäki. Helsinki. Art House oy) osoitettiin, että vanhemmat eivät todellisuudessa kasvata lapsiaan vaan kaverit. Joten ovatkohan lapset turvassa turmelukselta edes kotipihalla?

Muualla maailmassa KOTIKOULUT ovat paljon yleisempiä kuin Suomessa. Kotikoulu on ratkaisu, jossa perhe haluaa, että lapset eivät saa turmelevia vaikutuksia. Yhdysvalloissa kotikoulua käyviä on yli miljoona, Suomessa noin 300. Meillä kotikoulu liittyy tavallisesti siihen, että joukko vanhempia ei hyväksy lapsensa koulun lakkauttamista ja he pitävät jonkin aikaa itse koulua yllä. Itsepidetystä koulusta ei saa käyttää nimitystä "koulu". Toki osa lapsista otetaan pois koulusta Suomessakin uskonnollisista syistä. Tällainen tapaus on osunut Aurorankin kohdalle kerran.

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s