Laatu kodin ja koulun yhteistyössä

MINULLA on ollut ilo kuulua Opetushallituksen ja Suomen Vanhempainliiton yhteistyöryhmään, jonka tavoitteena oli työstää kodin ja koulun yhteistyötä tukeva laatukuvaus yhteistyön kehittämisen apuvälineeksi. Työ alkaa olla loppusuoralla, ja ajattelin tämän sunnuntain blogilastussa pohtia tätä teemaa.

KAIKEN YHTEISTOIMINNAN lähtökohtana on jaettu käsitys toiminnan päämäärästä ja selkeä työnjako. Kodin ja koulun yhteistyössä päämäärä on tietysti lapsen ja koko lapsen luokan paras. Työnjakoa on vastavuoroista kasvatuskumppanuutta, jossa osapuolet täydentävät toisiaan. Ensisijainen ja kokonaisvaltainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta on aina vanhemmilla. Kodin ja perheen merkitys on lapselle ylittämätön.

VASTUU yhteistyön aloitteesta on koululla. Vastuu yhteistyön huollosta kuuluu kaikille osapuolille. Niin koulun kuin kodin on tärkeää ymmärtää, miksi yhteistyötä tehdään. Sillä, että lapsen kaksi maailmaa (koti ja koulu) tukevat toisiaan, on myönteinen vaikutus oppilaiden koulunkäyntiin ja koulumenestykseen, luokan ja koulun ilmapiiriin. Opettaja saa vanhemmilta arvokasta tietoa oppilaita, mikä varmasti helpottaa opetuksen yksilöllistämistä. Toisaalta vanhemmat saavat tietoa siitä,millainen heidän lapsensa on ryhmässä ja koululaisena. Tarvittaessa vanhemmat saavat myös koululta apua oman lapsensa koulunkäynnin tukemiseen. Kun suhteet ovat kunnossa, moni ongelma pystytään estämään jo ennalta ja ongelmia on helpompi ratkoa.

Kodin ja koulun yhteistyö toteutuu KOHTAAMISISSA. Näiden kohtaamisten tulisi olla aina perusotteeltaan myönteisiä. Vuoropuhelu ei saisi olla jyräämistä, sanelua eikä uhkaamista. Silloinkin, kun on kyse vaikeista asioista vaikkapa lapsen kasvukivuista, neuvottelun päämäärä on myönteinen: auttaa lasta. Koulun tärkeä tehtävä on valmistaa näistä kohtaamisista mahdollisimman mielekkäitä. Yhteistyö kannattaa ajatella pitänä kohtaamisten ketjuna, joissa toisaalta rakennetaan uskoa ja luottamusta yhteistyöhön ja toisaalta nautitaan sen hedelmistä. Niin koulu- kuin kotiväenkin tulisi ymmärtää vastuunsa tämän tärkeä suhteen kehittämisestä. Vastuu näkyy keskinäisenä arvostamisena; toista kunnioittavana puheena, kunnolla kuulemisena ja reiluna kohteluna. Keskinäinen kunnioitus on mm. sitä, että koulua ei pidetä pimennossa lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeissä asioissa, kuten perhen kriiseissä. Eikä yhteistyössä saisi unohtaa lapsen aitoa osallisuutta. Yhteistyötä ei tule tehdä lasten ja nuorten ohi. Hän ei ole yhteistyön kohde vaan oikea osapuoli, ja hänen vastuunsa kasvaa iän mukana. VANHEMMAT ovat keskenään erilaisia ja siksi yhteistyölle asetetut odotukset ja tarpeet poikkeavat toisistaan. Osa perheistä tarvitsee koululta tukea omalle vanhemmuudelleen ja osa perheistä on koululle monella tavalla lisäresurssi. Laatua on se, että koulu tarjoaa vanhemmille monenlaisia ja monentasoisia mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä. Laadukasta yhteistyötä tekevä koulu hyväksyy tarpeiden ja mahdollisuuksien erilaisuuden, kunniottaa vanhempien ja perheiden erilaisuutta ja tähtää palvelemaan kaikki koteja. KODEILLA on oikeus yhteistyöhön. Koululla on säädetty siihen velvollisuus. Vanhemmilla ei ole yhteistyövelvoitetta, jollei sellaisena pidetä Perusopetuslain (628/1998) kohtaa, jonka mukaan oppilaan huoltajien tulee huolehtia siitä, että lapsen oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. On kuitenkin tärkeää, että vanhemmat osoittavat mielenkiintoa koulunkäyntiä kohtaan ja mm. huolehtivat koulutehtävien tekemisestä lapsen ikätaso huomioiden.

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ tulee suunnitella etukäteen. Jokaisessa koulussa on oma opetussuunnitelma, jossa näkyy miten koulussa ja kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään. Yhteistyölle on määrätty tietyt linjat niin Opetushallituksen kuin kuntienkin puolesta. Näissä linjauksissa korostetaan vanhempien oikeutta saadaa tietoa koulusta ja mm. lapsensa poissaoloista. Vanhempien tulee saada osallistua mm. opetussuunnitelman laadintaan ja koulun toiminnan arviointiin. vanhemmilla on myös oikeus saada tulla kuulluksi tietyissä hallinnollisissa ratkaisuissa. Koululla on velvoite luoda edellytyksiä myös vanhempien keskinäiselle vuorovaikutukselle.

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖTÄ myös kannattaa suunnitella hyvin. Vaikka opettajat edelleenkin voivat tehdä yhteistyötä itselleen parhaiten sopivalla tavalla, ei yhteistyö saa kuitenkaan riipua opettajan halusta. Tietty yhteistyö on taattava kaikille perheille. Siksi on tärkeää sopia selkeät periaatteet, kuinka yhteistyötä koulussa tehdään. Ja nämä periaatteet olisi hyvä laatia yhdessä vanhempien kanssa. On pohdittava

  • millaista yhteistyötä juuri nämä vanhemmat haluavat ja tarvitsevat.
  • Koululla voisi olla selkeä suunnitelma siitä, mitä teemoja käsitellään minkin luokka-asteen teemavanhempainilloissa.
  • Miten avaamme vanhemmille sitä, minkälaisessa koulumaailmassa heidän lapsensa tänä päivänä opiskelevat. Vanhemmille on hyvä kertoa koulun opetussuunnitelmasta, lukuvuoden toimintasuunnitelmasta, koulun käytäntöjen keskeisistä periaatteista ja koulun tukipalveluista. Vanhempien tulee myös tietää, mitä ja miten lapset koulussa opiskelevat ja miten oppimista koulussa arvioidaan.
  • Kuinka opettajat saavat tietää, mitä vanhemmat ajattelevat omasta lapsestaan, miten näkevät lapsensa oppimisen ja koulunkäynnin, mitä odottavat ja toivovat siltä tai pelkäävät siinä?
  •  Kuinka koulun henkilökunta saa tietää sellaisista perheen sisäisistä asioista (esimerkiksi vanhempien avioerosta tai lapsen sairauksista), joilla on merkitystä lapsen oppimisen ja koulunkäynnin kannalta?
  • Miten ja milloin vanhemmat tavoittavat opettajat ja koulun henkilökunnan, miten koulu kannustaa vanhempia yhteydenpitoon jne.
  • Opettajien kannattaisi koota yhdelle paperille, mitä he odottavat vanhempien tukevan lapsen opiskelua.
  • Miten poissaolot ilmoitetaan?
  • Millaisia tukitoimia koulun kautta on saatavissa?
  • Miten otetaan huomioon perheiden monimuotoistuminen?
  • Mistä asioista koulu tarvitsisia tietoa?
  • Millaisten toimielimien (johtokunta, vanhempainyhdistys, vanhempainneuvosto tms.) kautta vanhemmat voivat vaikuttaa koulun toimintaan?
  • Kuinka mm. maahanmuuttajalasten vanhemmat kotoutetaan kouluun ja vanhempain vertaistoimintaan?
  •  Kuinka ristiriidat ratkotaan fiksusti yhdessä? Kodin ja koulun yhteistyön sudenkuoppia ovat mm. tilanteet, joissa koulu joutuu käyttämään kurinpitokeinoja tai oppilaan koulumenestys ei vastaa vanhempien odotuksia. Ristiriitatilanteissa olisi tärkeätä kuunnella kaikkia osapuolia ja rauhassa tarkastella tilannetta lapsen edun kannalta.
  • Miten koulussa järjestetään mahdollinen yhteinen varainkeruu?
  • Millainen on kodin ja koulun yhteistyön jatkumo? Miten pidämme huolta, että koulun väki ja vanhemmat tuntevat edeltävän ja sitä seuraavan kouluvaiheen yhteistyön keskeiset periaatteet ja käytännöt?
  •  Kuinka otamme vastaan kouluun muuttavat oppilaat ja perheet?
  • Miten yhteistyötä konkreetisti tehdään (esim. kasvokkain tapahtuvaa vanhempien kohtaaminen, puhelinkeskustelut reppuvihko tai sähköposti, vanhempainillat, vanhempaintapaamiset, yhteiset juhlien, retket, näyttelyt, avointen ovien päivät, koulun henkilökunnan ja vanhempien yhteisten aamukahvit, yksittäistä oppilasta koskevat arviointi- ja kehityskeskustelut, lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma …)?
  • Kuinka koulu toimii tilanteessa, jossa vanhempien kyky huolehtia omasta kasvatusvastuustaan on heikentynyt ja koulun henkilökunnan on arvioitava, vaatiiko lapsen etu ja lapsen suojelu lastensuojeluilmoituksen tekemistä?
  • Miten vanhemmat voivat ratkaisemattomissa ristiriitatilanteissa valittaa esim. opettajan käyttäytymisestä ( ensin koulun johdolle ja tarvittaessa myös opetuksen järjestäjälle)?
  •  Kuinka paljon aikaa yksittäinen vanhempi voi kohtuudella viedä opettajan yhteistyölle varaamasta ajasta?

KOHTAAMISIIN KANNATTAA valmistautua kunnolla, jotta niistä muodostuu ilmapiiriltään myönteisiä ja rakenteeltaan aidosti osallistavia tai tasavertaisia. Kaikille osapuolille täytyy syntyä tuntemus kuulluksi tulemisesta. Vuoropuhelu tulee käydä sellaisella kielellä, että vanhemmat pystyvät siihen osallistumaan.

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖTÄ tehdään monella tasolla.

  • Kunnan tasolla yhteistyö on koulun toiminnan ja yhteistyön mahdollistamista. Laatu tällä tasolla on, että kunnassa asuvat vanhemmat otetaan mukaanpäätöksiin, joilla vaikutetaan lapsen ja nuorten elinympäristöön ja että he tulevat aidosti kuulluiksi mm. koulutuspalveluita järjestettässä (esim oikeus lähikouluun). Laatua on myös se, että opetukselle, tukitoimille ja yhteistyölle on resurssit ja valmiudet.
  • Koulun tasolla yhteistyö on parhaimmillaan yhdessä tapahtuvaa koulun toiminnan kehittämistä. Rehtorin tehtävä on varmistaa, että koulun henkilökunnalla on tietoa, taitoa ja tahtoa kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamiseen. Koulun vanhempainyhdistys kokoaa koko koulun vanhemmat yhteen. Se toimii vanhempien keskustelufoorumina ja vaikutuskanavana. Laatua koulun tasolla on se, että koululla on laadittu vaaditut yhteistyösuunnitelmat, joita kehitgetään yhteistyössä, yhteistyön rakenteet ovat selkeät ja vanhempien tiedossa, että yhteistyömuodot ovat monipuolisia ja että vanhemmat tuntevat itsensä tervetulleiksi kouluun.
  •  Luokan tasolla yhteistyö vahvistaa luokan yhteisöllisyyttä. Se tutustuttaa luokan vanhemmat opettajaan ja toisiin vanhempiin ja tarjoaa opettajalle vanhempien tuen luokan asioita ratkottaessa. Luokkatoiminta tekee koulun tutuksi vanhemmille. Se tutustuttaa vanhemmat toisiinsa ja tarjoaa vanhemmille vertaistuen foorumin. Laatu ilmenee opettajien positiivisissa asenteissa ja vuorovaikustaidoissa ja yhteistyömuotojen monipuolisuudessa ja vastuun jakamisessa myön vanhemmille.
  • Oppilastason yhteistyö tukee oppilaan koulunkäyntiä. Vanhempien rinnalla myös oppilas kannattaa ottaa mukaan yhteistyön kehittämiseen. Laatu on tällä tasolla opettajan ja oppilaan ja hänen vanhempiena vuorovaikutustilanteiden positiivisuutta ja varhaista puuttumista oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksiin yhteistyössä vanhempien kanssa.
  • Kaikilla koulun tasoilla laatua on tinkimättön ammatillisuus, johon kuuluu salassapitovelvollisuus.
Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s