Koulu-uutisia III

TÄMÄN HUOMENEN Hesarissa on neljä koulujuttua. Yhdessä harmitellaan lukiolaisten koulukirjamenoja, joita pahentaa se, että opetussuunnitelman vaihtuessa ei ole kellään myydä käytettyjä kirjoja. Terävä havainto. Toisessa kerrotaan, että Haukiputaan koululakko on väliaikaisesti loppunut. Kolmannessa kerrotaan, että ekaluokkalaisten mielestä välitunnit ovat parasta koulussa.

NELJÄS  juttu on oikein pääkirjoituksessa:" Koulujen kesäloma-aika kohdallaan". Hesarin mukaan koulujen kesäloma-ajasta keskustellaan joka vuosi. Tällä kertaa aloitteen teki Suomen Matkailuelinkeino ry, joka haluaa siirtää koulujen lomat päättymään elokuun lopussa. Näin matkailuelinkeinon kysyntä ei loppuisi kuin seinään elokuun puolivälissä. Lomakauden venyttämistä vastaan on kuitenkin monia paljon tärkeämpiä perusteita kuin matkailuelinkeinon hyödyt. Lehden mukaan lasten on pitkän talven ja kevään jälkeen muutenkin vaikea keskittyä opiskeluun. Suomi on pohjoisessa eikä elokuun loppupuoli ole enää suotuisaa loma-aikaa.

KOULUJEN TYÖ-JA LOMA-AJAT ovat ikiaihe. Perusongelma on kuitenkin vaikea ratkaista. Ja se ongelma on, että Suomessa lapsilla on 190 koulupäivää vuodessa ja vanhemmilla työpäiviä on noin 20-30 enemmän. Ja vaikka peittoa kuinka lyhentelisi, se jää aina lyhyeksi. Siksi ratkaisua ei varmaan löydy lukukausien alkuja ja loppuja siirtelemällä.

OLISIKO TÄHÄN ONGELMAAN JOKIN RATKAISU? Olisiko mallia, jossa lapset olisivat yksinään mahdollisimman vähän ja silti kesä olisi kesää? Kuten ehkä muistamme, hallituksen päätöksellä koulut siirtyivät syksystä 1971 alkaen viisipäiväiseen työviikkoon-siis jo ennen peruskouluaikoja. Tuolloin kolmen kuukauden kesäloma lyheni nykyiseensä. Ikivanhat hyvät kesätoimintavat kuten koulupuutarhat ja kesäleirit on turhaan monessa kunnassa unohdettu. Entäpä, jos elvytettäisiin niitä? Jos elokuun kaksi viimeistä viikkoa olisivat koululaisten leirikouluviikkoja, jotka toteutettaisiin yhteistyössä matkailualan yrittäjien kanssa? Näillä leireillä varmistettaisiin oppilaitten uintitaito. He oppisivat arkielämän taitoja osallsituessaan ruuan laittoon, lämmitykseen jne. Erityisesti voitaisiin hyödyntää paikallisten partiolaisten osaamista. Leirit voisivat olla teemaleirejä, joissa oppilaat löytäisivät myös harrastuksia. Leirit voisivat olla kielidippausta. Eikä kaikkien leirien tarvitsisi olla keskellä korpea. Voisi olla myös kesälukiotyyppisiä preppaus- ja kertausleirejä. Opettajat käyttäisivät nuo kaksi viikkoa opetuksen suunnitteluun ja täydennyskoulutukseen. Leiripedagogiikasta innostuneet voisivat kouluttautua siihen harjoittelemalla näillä leireillä. Jos opettajien täydennyskoulutus sijoittuisi lukuvuoden alkuun, se olisi tehokkaimmalla paikalla. Koulutuksen ajaksi ei tarvittaisi sijaisia. Opetuksen laatu nousisi, koska kaikki opettajat saisivat systemaattista täydennyskoulutusta ja koska vastaavasti koulutuspäivista syntyviä sijaisten hoitamia päiviä olisi vähemmän. Lukuvuoteen saataisiin enemmän tehokkaita koulupäiviä, myös siksi, että leirikoulut olisivat koulujen kesäkeskeytyksen aikana. Ja uskaltaisin väittää, että myös perheille voisi tehdä hyvää, jos järjestelmä onnistuisi takaamaan vanhemmille vaikka viikonkin aikaa olla keskenään tietäen, että lapsilla on nastaa hyvin suunniteltua ohjelmaa.

TÄLLÄKIN ehdotuksella on varmaan ikäviä kääntöpuolia. Ei vain tule heti mieleen.

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s