Sorella ja moraali. Versio 3

TÄSSÄ KOLMANNESSA muunnelmassa lähestyn Sorella-teemaa pedagogiikan historian näkökulmasta. Muunnelman keskeiset kysymykset ovat, mikä on esikuvan merkitys kasvatustapahtumassa ja millaisia ratkaisuja esikuvan kasvatusvoimaan uskovat ovat sille löytäneet.

VAATIMUKSET opettajien esikuvallisuudesta eivät ole uusia. Asia on ollut esillä varmaankin niin kauan kuin kouluja on ollut. Ja jo ennenkin. Yksi kaikkien aikojen suurimmista filosofeista Sokrates (469- 399 eKr) tuomittiin kuolemaan opetustensa tähden. Hänen katsottiin turmelevan Ateenan nuorisoa. Toinen opetustensa vuoksi kuoleman kohdannut nuori opettaja oli Jeesus. Turmelus kun nähdään kunakin aikana niin erilailla.

ROOMALAINEN Quintilianus (38- 120 jKr tai 35-100 jKr) pohti, tulisiko kasvatuksen tapahtua koulussa vai kotona. Hän uskoi, että huonot tavat tarttuvat toisilta oppilailta. Quintilianuksesta esimerkin voimalla oli suuri merkitys varhaislapsuudessa. Siksi vanhempien on oltava sivistyneitä henkilöitä ja heidän on tarkoin huolehdittava käyttäytymisestään lapsen seurassa. Lapsen hoitajat (ja opettajat) on myös valittava huolellisesti. Heidän on oltava moraalisessa mielessä korkeatasoisia. Opettajan esimerkillinen toiminta tärkeää, koska hän puuhaa vastustuskyvyttömien lasten kanssa. Myöhemmin viime vuosisadalla A. Bandura ideoi käsitteen mallioppiminen kuvaamaan esikuvan vaikutusta. Quintilianus päätyi pitämään koulukasvatusta parempana kuin kotiopettajaa.

 1600-LUVULLA vaikuttanut John " TABULA TASA" Locke (1632- 1704) oli valistuksen perushenkilöitä. Myös hän pohti koulun turmelevaa vaikutusta, ja päätyi pohdinnoissaan siihen, että kotiopettaja on (herrasmiehille) parempi ratkaisu kuin koulu.

TOINEN KUULUISA VALISTUSKIRJAILIJA (ja kouluja käymätön kulkuri) Jean-Jacques Rousseau (1712-1778) päätyi hänkin Emile-teoksessaan yksityisopettajaan (omassa elämässään hän hylkäsi omat lapsensa). Luodut olennot olivat hänestä puhtaita niin kauan, kun niitä ei ole vaikutuksellaan pilannut, turmellut, rumentanut ja väärentänyt niin sanottu sivilisaatio. Siksi lasta pitää suojella yhteiskunnalta.

OMAN KANSAKOULUMME ISÄ Uno Cygnaeus (1810-1888) oli määrittämässä kanssakoulunopettajaseminaariin valittavien pätevyysvaatimuksia. Siveellisyys oli keskeinen kriteeri. Kansakoulunopettajan ammatti oli tuohon aikaan ainoa palkallinen ja siveellinen ammatti, joka naisella saattoi olla. Opettajilla tuli olla pyhä kutsumus. Cygnaeus oli syvästi pettynyt, kun naisopetttajat menivät naimisiin. Cygnaeus asetti koulukasvatuksen kotikasvatuksen edelle. Hänen mielestään monissa kodeissa annettiin luonnonvastaista kasvatusta.

MIKAEL SOININEN (1849-1926) toi herbartilaisuuden Suomeen. Uusi opetusmalli korosti opettajan merkitystä opetustapahtumassa. Hän oli kateederilla kaikkien tarkkailun kohde. Ja siksi myös siveellinen malli. Opettaja loi oppilaan ajatusmaailman; oppilaan aivot vain ottivat sen vastaan ja sulattivat vanhaan.

UUDEN KOULUN PEDAGOGIIKASSA käsitys oppimisesta muuttui. Mm. Juho Hollosta kasvatus oli biologisen kasvun vaalimista ja ohjaamista. Hän johti kasvatuksen määritelmän sanasta kasvattaa, joka on alunperin tarkoittaa ” kasvamaan saattamista” eli toisin sanoen voimien ja taipumusten herättämistä ja kehittämistä. Opettaja nähtiin puutarhurina ja oppilas kasvina. Opettaja on vain osa oppimisympäristöä, toki edelleen virike. Uuden koulun suuria nimiä oli mm. John Dewey.

VIELÄ TOISEN MAAILMANSODAN JÄLKEEN mm. reformipedagogi Matti Koskenniemi (yhdessä Antero Valtasaaren kanssa) uskoi opettajien esikuvallisuuden merkitykseen:

"Opettaja on aina näyttämöllä. Moni silmä tarkkailee hänen ulkonaista esiintymistään ja asuaan. Opettaja antaa oppilailleen tässä suhteessa hyvän tai huonon esimerkin. Siisti, puhdas ja hillitty puku sekä kunnossa olevat jalkineet ynnä puhdas nenäliina voivat tuntua itsetsään selviltä vaatimuksilta. Valitettavasti ei aina pidetä yhtä selvänä, että vastakkaiset piirreet haittaavat opettajan työtä. Näissä asioissa ja myös henkilökohtaisen puhtauden osalta koululla on tärkeä kasvatustehtävä, joka tosin on vaikea siksi, että kotien mahdollisuudet ha vaatimukset poikkeavat suuresti poikkeavat toisistaan Vain opettaja, jonka oma ulkoasu ja siisteys ovat moitteettomat, voi saaad oppilaat omaehtoisesti huolehtimaan ulkoasustaan."

Koskenniemen mukaan opettaja vaikuttaa kolmella tavalla: miten hän opettaa, miten yhteinen elämä koulussa on järjestetty ja millainen hän on ihmisenä.

YHTEISKUNNAN arvot ovat muuttuneet. Kun vielä 1950-luvulla kansakoulunopettajaseminaareista erotettiin seurustelun , ravintolassa käymisen tai orkesterissa soittamisen vuoksi, näin tuskin tapahtuu enää tämän päivän yliopistoissa. 2000-luvulla opettajilla on farkut, ja partakin saa olla ajamatta. Opettaja voi olla jopa Tangokuningatar tai viihdetaiteilija. Esimerkin voimaa ei enää ymmärretä tai arvosteta- tai sitten esimerkin sisältö on muuttunut. Opettajaksi pääsyn edellytyksenä ei ole enää siveellinen etävämmyys.

VEDÄN YLLEKIRJOITTAMANI mutkia oikaisten yhteen niin, että mitä muovailtavampana lapsi kunkin ajan hallitsevassa opetusnäkemyksessä nähdään, mitä vahvemmin kasvattajan voimaan uskotaan, ja sitä merkittävämpänä myös kasvattajan esikuvallisuus nähdään. Tuollaisessa ilmastossa opettajiksi koulutettavat valitaan siveellisyyttä korostaen, ja opettajien käyttäytymistä myös kontrolloidaan. Mitä vahvemmin ajatellaan, että lapsen kasvu on hänen itsensä toteutumista, potentiaalin aktualisoitumista, sitä vähemmän merkitystä myös opettajan esikuvallisuudella loogisesti ajatellen on. Tällaisessa ilmastossa opettaja on lähinnä oppimistapahtumien organisoija ja opetusympäristön yksi osa.

Mainokset

Sorella ja moraali. Versio 2

ILTALEHDESSÄ on uutinen, jonka mukaan nuori espoolaisopettajatar on käyttäytynyt sopimattomasti TV:n viihdeohjelmassa. Lehti on haastatellut virkavapaalla olevan luokanopettajan esimiehiä, ja pyytänyt heitä arvioimaan, onko opettajan käytös rangaistavaa. Kumpikin esimies on ilmaissut kantanaan, että käytös ei ole hyvää ja että kun hän palaa töihin, jonkinlainen kurinpitomenettely saattaa olla edessä.

JURISTISESTI virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa mukaisella tavalla. Meillä on esimerkkejä, joissa epäsopiva käyttäytyminen vapaa-ajalla on katsottu niin sopimattomaksi, että toimija on menettänyt virkansa. Tunnetuin tapaus lienee entinen valtakunnansovittelija, surullisin ehkä erään paakaupunkiseudun kaupungin koulutoimenjohtajan tapaus. KUN opiskelin itse opettajaksi edellisellä vuosituhannella, meille opetettiin, että opettajan moraalinen esikuvallisuus on vakiintumassa samalle tasolle kuin mitä vaaditaan muiltakin ihmisiltä. Yliopistoon siirretty opettajanjoulutus erosi tässä suhteessa vanhasta kansakoulunopettajaseminaarista, jossa juuri opettajan siveellinen esikuva oli polttopisteessä. Meitä opetettiin opettamaan hyvin.

NUOREN OPETTAJATTAREN TAPAUS – jos siinä todella päädytään kurinpitomenettelyyn- tulee olemaan monessa mielessä mielenkiintoinen. Rangaistusta pohtivat joutuvat miettimään mm. kysymyksiä, onko epäsopiva käytös reality-tv:ssä oikeaa käyttäytymistä vai onko jutussa käsikirjoitus. Entä jos nuori opettajatar onkin yhtä aito kuin amerikkalaiset vapaapainijat otteluissaan? OPETTAJATAR on anonut virkavapaata. Oliko tiedossa, mihin virkavapaata haettiin? Olisiko virkavapaan myöntäneen pitänyt kieltää se, jos hän tiesi, millaisen ohjelmaan opettajatar oli menossa?

MITEN MAHDOLLISTA rangaistusta määrättäessä otetaan huomioon se julkinen häpeä, mihin hän on tekonsa johdosta mm. eräissä iltalehdissä joutunut?

Sorella ja moraali. Versio 1

SORELLA  on kai tänään Suomen tunnetuin opettaja. Tämä nuori naisopettaja on osallistunut TV:ssä järjestettyyn viihdeohjelmaan, jossa jokainen halukas saa tirkistellä suljettuun tilaan ahdettuja ihmisiä ja pudottaa heitä maksullisilla puheluilla leikistä pois. Kiihdyttimiksi häkkiin on laitettu viinaa. Tarkoitus on, että häkki-ihmiset juovat liikaa. Näin katalysoidaan ihmisten tyhmentymisprosessia.

KIRJOITAN kuulema – en näemmä, koska en ole nähnyt yhtään jaksoa ohjelmaa. Tai tarkemmin katsonut. Ei meillä kyllä Sub-TV näykään. Taidan kuulua siihen dinosaurusten joukkoon, joiden formaattikehitys pysähtyi 60- ja 70-lukujen tv-ohjelmiston periaatteisiin. Kaipaan yhä vanhan ajan hyviä elokuvia, tv-näytelmiä, lännensarjoja, keskusteluohjelmia ja ArtoTuomisen vetämiä vaalitenttejä. Minun extreemikseni kilpailujen alueella riitti Tupla tai Kuitti.

SORELLAA on juonut viinaa. Hän on kiroillut. Hän on suudellut toista kilpailijaa. Häneltä on vedetty housut pois. Erityisesti Iltalehti on innostunut Sorenasta, ja lehden nettipalstalla käydään kuumaa keskustelua siitä, millä lailla Sorella pitää silpoa, kun hän häkistä pääsee. Case-Sorellaan on ottanut 29.9 klo 19.15 mennessä kantaa jo yli 1200 ihmistä. Kansan mielestä hän on huomionhakuinen, typerä, tasapainoton, hysteerinen, jankkaava, epävakaa, itse halukas, horo, narttu, narsistinen psykopaatti, sikailija, pornokauppias, keskenkasvuinen, kiertopalkinto ja sivistymättömästi käyttäytyvä. Hän on menettänyt uskottavuutensa.Häntä kuuluu rangaista

  • " Jos tyttäreni opettajana olisi Sorella niin tyttären koulu vaihtuisi ennenkuin ko. opettaja kerkiää tyhjentämään kaappinsa"
  • "Enpä Sorellan sijassa kehtaisi edes kauppaan mennä. Enkä katederille ainakaan tänä vuonna!"
  • "Sorellana en kyllä naamaani näyttelisi ja vielä opettaja!"
  • " Olen melko varma että opettajan töitä ei enään tämän episodin jälkeen löydy."
  •  "jos sorella olisi lapseni opettaja niin vaihtaisin luokkaa tai koulua,sekä ilmottaisin asiasta koululautakuntaan jotta moinen opettaja joutuisi pois ammatistaan"
  •  " olen samaa mieltä, tommonen opettaja kotiin miettimään mitä teki, rehtori saa luvan antaa lopputilin, ja ellei anna, niin nähtävästi rehtorikin saa soriellalta.. "
  • Kysymys oli siitä voiko tyttärelläni olla kyseisen kaltainen opettaja.Eli EI.";"Ohjeistaisin rehtoria jättämään puhuttelun väliin ja lopettamaan kyseisen virkasuhteen samalta istumalta".
  • ." jos sorella saa jatkaa töissä niin varmaan reksikin saa… ja siinä sivussa muutkii opettajat, oli mies tai nainen.. on sen tyylin eukko.."
  •  Hänen pitää pyytää eroa.

OSA EHDOTUKSISTA on tosi kovia.

  • "Neiti Sorella sopisi vankilaan opettajaksi paatuneimmille rikollisille."
  •  "sopisi varoittavaksi esimerkiksi"
  •  Joutaa hareemiin.
  •  Katukauppaan Viron puolelle
  •  " Sorella uuniin!".

Saadakseen tv-ohjelmalle enemmän katsojia, lehti on ottanut yhteyttä sekä Espoon opetustoimenjohtajaan että sivistystoimenjohtajaan ja pyytänyt kenttäoikeustuomiota toista osapuolta kuulematta.

EIKÄ vain Sorella, vaan hänen mukanaan kaikki suomalaiset opettajat saavat kyytiä: Opettajat kännää ja on lapsiin sekaantujia. Kansa ei unohda, että karttakepillä on lyöty sormille. Hiuksista on nostettu ilmaan.

  • "Olin koulussa 60-luvulla.Ne opettajat eivät kaikki taatusti olleet ihmisiä. Karmaisevia tyyppejä."
  • "Minun tuttavapiiriini kuuluu jostain syystä monta opettajaa. Valitettavasti en ole samaa mieltä kanssasi (edellinen kirjoittaja korosti työmoraalia). Paitsi siitä, että opettajilla on hirveät luulot itsestään. Vaikka muuten mukavia ovatkin."
  •  "Ne jotka osaa, tekee mitä vaan. Jotka ei, ryhtyy opettamaan. Näinhän se homma elämässä etenee. Ikävä kyllä."
  •  " kyllä opettajien joukkoon mahtuu niin paljon outoa porukkaa.. sadistisiakin.. jokaisen opettajan olisi syytä katsoa aina aamulla kunnolla peiliin kun töihin ".

KESKUSTELIJOISSA on toki niitäkin, jotka asettavat Sorellan töppäykset laajempiin kehyksiin ja ihan sanovat ääneen että " opettajakin on ihminen";"Minua helpottaa, että nyt Suomessa on lisäkseni toinenkin luokanopettaja, joka on mokeltanut ja pahasti."

TOSI-TV on formaatti, jota minä en ymmärrä. Sen vielä suvaitsen, että TV:ssä kuvataan tosielämää, mutta sitä on vaikea niellä, että TV:ssä fiktio-fakta-ohjelma oikeuttaa tuhoamaan nuoren ihmisen elämän ja uran. Tai saa hänet itsensä tekemään sen.

MINUSTA ei ole näiää tiedoillas arvioimaan Sorellan moraalia. Mutta ohjelman tuotantotiimi kerää härskisti ajattelemattomien ihmisten avulla itselleen omaisuuksia. Heidän moraalinsa tasosta minulla ei ole mitään epäselvyyksiä. PS. Ja arvaatteko mistä koulusta Sorella on? Keski-Espoon koulusta. Voi ei!

Mitä tehdä lahjakkaille lapsille

LAHJAKKAAT OPPILAAT ovat sytyttäneet taas tänä syksynä koulukeskustelua. Mitä heille pitäisi tehdä? Tulisiko opetuksen taso virittää heidän mukaana? Ovatko opettajat liian kiinnostuneita heikoista oppilaista? Pitäisikö lahjakkaat oppilaat koota omiin kouluihinsa, jotta Suomen kilipailukyky turvattaisiin?

 TÄLLÄ KERTAA keskustelun käynnisti syyskuun alussa julkaistu Hesarin kysely. Sen mukaan enemmistö (55 %) suomalaisista torjui lahjakkaiden oman opetuksen – siis ajatuksen lahjakkaiden oppilaiden omista luokista tai kouluista. 43 prosenttia kannatti sitä. Opetuksen rakenteellisen eriyttämisen kannattajia löytyi eniten kokoomuksen ja vähiten vihreiden äänestäjistä.

SÄÄDÖSTEN MUKAAN opetus tulee järjestää oppilaiden edellytysten mukaan. Minäkin ajattelen samoin kuin valtaosa vastanneista: nykykoulu ei tue tarpeeksi erilaisia, ei nopeita eikä hitaita oppijoita. Väitän, että perussyitä ovat suuret opetusryhmät ja ahtaat tilat. Lisäksi Suomessa huippukoulutettujen opettajien pedagogista luovuutta ei vieläkään hyödynnetä tarpeeksi. Toisin kuin muilla palvelualoilla, koulupuolella ei ole instituutiota, joka kehittelisi käytänteitä. En laske sellaisiksi oppikirjakustantajia. Pedagogiikan alueella ei ole omaa menetelmistä kiinnostunutta tutkimus- ja kehittämistoimintaa niinkuin lääketeollisuus on sairaanhoidon tukena. Tai luonnontieteet esim. rikostutkinnan tukena. Kaikki hyötyisivät siitä, että opettajilla olisi aikaa tutustua toistensa tapaan opettaa, aj että hyviä käytänteitä oikeasti levitettäisiin koulusta toiseen. Tähän opettajille pitäisi osoittaa työaikaa. Opettajia pitäisi entistä enemmän rohkaista tutkimaan yhdessä omaa työtään (ns. tutkiva opettaja-liike eläköön!).

NIINPÄ ongelmia kohdatessamme esitämme yleensä graaveja ratkaisuja. Niinkuin omia koulua lahjakkaille, tai omia luokkia tytöille ja pojille. Uskon, että monet asiat sittenkin ratkeavat paremmin menetelmällis-rakenteellisilla ratkaisuilla. Aurorassa tällaisia ovat skidi- ja sinikarhut ja esim. sixmix-luokka. Molemmissa näissä etsitään uudenlaista pedagogiikka irtautumalla perinteisistä luokkaratkaisuista.

EHDOTUKSEN LAHJAKKAIDEN OMISTA kouluista ampui alas paitsi kansa myös opetusministeri Kalliomäki. Hän kertoi olevansa sitä mieltä, että "pikku-einsteineille" tehtäisiin itselleen vahinkoa panemalla heidät omaan kastiinsa.

KESKUSTELU AIHEESTA on jatkunut Hesarissa. Tiivistäisin keskustelusa oppimaani seuraaviin kysymyksiin:

  1. Ennen kuin vaaditaan lahjakkaille omia kouluja, pitää täsmentä, millä lailla lahjakkaille? Lahjakkuuksien lajeja on kymmeniä.
  2. Sitten olisi pohdittava, mitä vaihtoehtoja on tukea ja kannustaa lahjakkaiden opiskelua.
  3. Sitten olisi otettava selvää, kuinka eri vaihtoehdot ovat toimineet.

(1) MITÄ LAHJAKKUUS LOPULTA ON? Lahjakkuus on mutkikas juttu. Tarkoitammeko lahjakkuudella vain niitä ominaisuuksia, joihin on kehitetty testit? Esim. älykkyyttä? Musikaalisuutta? Mitä lahjakkuus lopulta tarkoittaa? Onko se kykyä oppia helposti?

TUNNISTAMMEKO lahjakkaat?  Erotammeko lapsijoukosta ne, joista aikuisina on tullut suurmiehiä? Epäilenpä. Miettikääpä vaikka iotse omia luokkatovereitanne. Näittekö jo lapsina, kuka elämässä pärjää (ei nyt pohdita sitä, mitä se pärjääminen sitten viime ködessä on)? Esim. yhdellä tieteen suurimmista nimistä Albert Einsteinilla oli vakavia vaikeuksia koulussa. Hän oppi myöhään puhumaan. Hän teki koulutöitä hitaasti. Hän joutui vaikeuksiin opettajien kanssa. Hänet erotettiin koulusta. Britannin pääministeri Winston Churchillilla oli lukivaikeksia Lisäksiä hän oli aggresiivinen. Valtioneuvos Harri Holkeri jäi luokalle (useita kertoja?).

PROFESSORI  Kari Uusikylä muistutti omassa kirjoituksessaan , että lahjakkuus voi myös hautautua esim. perheen ongelmien alle tai se voi puhjeta vasta myöhemmin.

 EROTAMMEKO lahjakkuuden ja temperamentin toisistaan? Professori Liisa Keltikangas-Järvinen on osoittanut kirjassaan, että temperamentti selittää koulumenestystä jopa paremmin kuin mitattu lahjakkuus. Jotkut oppilaat eivät menesty koulussa, vaikka heidän kaikkien objektiivisten kriteerien (= testien) mukaan pitäisi menestyä erinomaisesti. Opettaja ei pidä heistä, ei vietä aikaa heidän kanssaan eikä ohjaa heidän oppimistaan. Koululaiselle riskitemperamenttiin jäädä kykyihinsa nähden alisuoriutujaksi kuuluu korkea aktiivisuus, häirittävyys ja matala sinnikkyyden taso.

 ENTÄ onko lapsi vain lahjakas tai lahjaton? Uusikylä käyttää termiä lahjakkuusprofiili. Samaan lapseen voi sisältyä huomattavaa erityslahjakkuutta jollain osa-alueella ja oppimisvaikeuksia toisella. Onko tärkeämpää kehittää lapsen erikoislahjakkuusaluetta vai häntä kokonaisena ihmisenä.

(2) MITÄ VAIHTOEHTOJA lahjakkaiden opetukselle on? Kari Uusikylän mukaan lahjakkaiden lasten opetuksessa on kaksi päätapaa: opetuksen A) nopeuttaminen ja B) rikastaminen. Nopeuttamista on esim. koulunkäynnin aloittaminen muita nuorempana, siirtäminen luokan yli tai esim. mahdollisuus suorittaa jokin kurssi omaan nopeaan tahtiin. Rikastaminen taas tarkoittaa, että lahjakkaiden lasten opetus on vaativampaa. Opettajakin voi olla pidemmälle koulutettu ekspertti. Näitä kahta tapaa yhdistetetään joissain maissa, joissa huippulahjakkaat kootaan omiin kouluihinsa saamaan huipputason opetusta. Jossain mielessä meilläkin on tarjolla tällaista opetusta erikoislukioissa, ehkä myös perusopetuksessa erikoisluokilla, joihin on testit.

(3) MILLAISIA KOKEMUKSIA näistä vaihtoehdoista on saatu? Mitä omat koulut merkitsevät lahjakkaille? Tutkija Joan Freeman seurasi 30 vuotta huippulahjakkaiden elämää. Hän totesi, että huippuälykkääksi lahjakkuudeksi leimautuminen voi olla onnettoman elämän alku. Lapsen on oltava joka päivä hyvä kelvatakseen. Hänen elämäänsä kuuluu jatkuva suorituspakko ja luovuuden kuolema. Muut lapset muuttuvat ystävistä kilpailijoiksi. Opetuksen nopeuttamisesta on Kari Uusikylän mukaan monelle enemmän haittaa kuin hyötyä ennen muuta sosiaalisen kypsymättömyyden vuoksi. Osa-aikaisesta opetuksen nopeuttamisesta on taas hyviä kokemuksia. Innostuneet ja lahjakkaat lapset opiskelevat näissä osan aikaa yhdessä, pitkälle edistyneiden ryhmässä. Uusikylällä on itsellään kokemuksia tällaisesta kokeilusta Hämeenlinnan OKL:n ajoiltaan.

SUMMA SUMMARUM. Yhdyn professori Kari Uusikylän ja Suomen kansan näkemykseen: Me emme tarvitse omia kouluja (tai luokkia) lahjakkaita varten. Lapset eivät ole samanlaisia, päinvastoin he kaikki ovat erilaisia. Erilaiset lapset tarvitsevat jokainen itselleen parhaiten sopivaa opetusta. Lahjakkuuksia on tuettava. Kaikkia lapsia on tuettava ja kannustettava.

 LASTEN ERILAISUUS otetaan huomioon koulussa, jossa on tarjolla monenlaista toimintaa, jossa käytetään monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä, ja joissa lasten annetaan opetella vaikeitakin asioita jos he niistä itse innistuvat. Jokaisella jossain asiassa nopeasti edistyvällä lapsella tulisi olla oikeus tehdä töitä ryhmissä, joissa on muitakin samanlaisia. Lahjakas voitaisiin vapauttaa opetuksesta mentorina toimivan opettajan tai vapaaehtoisen hoiviin harrastamaan tiedettä, taidetta… Kouluissa pitäisi olla paljon kerhotoimintaa. Toisaalta on muistettava sitä, että lahjakaskin lapsi tarvitsee tavallisten lasten seuraa. Lopuksi: on tärkeää muistuttaa lahjakkaidenkin osalta

Äidit räyhäävät, iseillä on kiire?

MEDIA tuottaa aika ajoin ihan lystejä omia tutkimuksia. Mm. tämän päivän   Hesari ja Ilta-Sanomat  referoivat Valittujen Palojen TNS Gallupilta  tilaamaa haastattelututkimusta " Miten nuoret arvioivat vanhempiaan 2006 . Siinä 500 nuorta arvosteli kouluarvosanoilla 4-10 omat äitinsä ja isänsä (kyselylomakkeen voi tulostaa Valittujen Palojen nettisivulta).

TEINIT antoivat hyvät arvosanat vanhemmilleen, äideille paremmat kuin iseille.  Äitien ja isien rooli näyttää olevan erilainen.

ÄITIEN pinna  näyttää palavan  herkemmin kuin isien. Äidin neuvojen tyylilaji on isiä useammin saarnaaminen. Äitien on myös vaikea puhua asioista suoraan menettämättä malttiaan. Syyksi arvellaan sitä, että äidit vastaavat  enemmän arjen tilanteista. Äidin vastuulla on puuttua  pienimpiin asioihin. Isän auktoriteettia säästetään suurempiin kysymyksiin, nuorisotutkija professori Helena Helve Kuopion yliopistosta arvelee. Vaikka teinit syyttävät äitejä pinnan palamisesta, äidit saavat kuitenkin lapsilta paremmat arvosanat kuin isät. 

ISIEN  "puutteet" kasvattajina puolestaan liittyvät  läsnäoloon. Isillä on liian vähän aikaa olla yhdessä perheen kanssa. Tilastojenkin mukaan isät tekevät keskimäärin enemmän ylitöitä kuin äidit. Isät luottavat enemmän lapsiinsa ja kunnioittavat heidän yksityisyyttään.

VAIKUTTAA SIIS siltä, että perinteiset arvot ja tehtäväjaot perheissä ovat edelleen voimissaan.

Pojat ja tytöt eri luokille?

TV:SSÄ KERROTTIIN päivä pari sitten, että tamperelaisen Olkahisen koulussa ekaluokkalaiset tytöt ja pojat on sijoitettu eri luokkiin. En millään haluaisi masentaa opetustaan kehittävän koulun intoa. Monessa mielessä on nimittäin ihan sama, mistä innostutaan, kunhan innostutaan. Kun innostutaan, työhön tulee energiaa, ja energisessä ilmapiirissä kaikki oppivat paremmin.

SILTI on jotenkin pakko harmitella, kuinka lyhyt ihmismuisti on. Muodollisen koulun alkuaihio oli tarkoitettu vain miehille ( Nii-n; alunperin lapset eivät käyneet koulua vaan aikuistumisen kynnyksellä olevat nuoret miehet). Seuraava kehitysvaihe oli että tytöille ylipäätään saatiin omat koulut. Tämä tapahtui Suomessa 1800 luvulla ja kovan tappelun jälkeen. Kansakouluissa oli vielä poika- ja tyttöluokkia. Oppikoulut olivat poika-, tyttö- ja yhteiskouluja. 1970-luvulla peruskoulun myötä luovuttiin tyttö- ja poikaluokista ja siirryttiin nykyiseen käytäntöön.

TYTTÖ-ja POIKALUOKKIA perustellaan tutkimuksilla, joiden mukaan tytöt ja pojat kehittyvät eri tahtiin ja heitä kiinnostavat eri asiat. Säädöksiin on kirjoitettu, että kouluilla on velvollisuus ottaa huomioon sukupuoleen liittyvät erot. Mutta samaan aikaan tulisi ottaa huomioon oppilaiden edellytykset, oppimistyylit, kulttuurinen identiteetti jne. Meillä on jo hallinnollisia päätöksiä, että esim. luokkien muodostaminen kultturisten erojen perusteella onkin syrjintää. Niinikään opetushallitus on tuominnut säädösten vastaiseksi opetusryhimen muodostaminen kykytasojen mukaan (ns. omat tasoryhmät). Saas nähdä, miten tässä ratkaisussa käy?

 VAIKKA uskonkin vahvasti, että opetusta tulee kehittää tutkimuspohjaisesti, on muistettava, että kehittämisen lähtökohtana ovat aina myös arvot, jotka on ilmaistu koulutuksen päämäärissä. Ei vain yksi arvo. Toivottavasti mikään koulu ei päätä kokeilla erillisluokkia lasten sosiaalitaustan mukaan. Tutkimusten mukaan nimittäin oppilaiden oppimistulokset eroavat ratkaisevasti – jopa ratkaisevammin kuin sukupuolen mukaan- perheen sosiaalisen kerrostuman mukaan.

KS. http://www.info.tampere.fi/a/olkahinen/

Nasta viikko edessä

KOULUA on käyty kuusi viikkoa, ja "koneet käyvät täysillä". Syyskuun viimeisellä viikolla tulee kaikki alkuhommat hoidetuiksi. Viikonvaihteessa toimitin syksyn ensimmäisen Aurora-lehden, joka monistetaan jakoon heti alkuviikosta. Johtokunnan pöytäkirja on niputusta vaille valmis. Tänään on vielä lähetettävä ensi kevään peruskouluoppaaseen tuleva koulun esittelyteksti. Ja koulusihteeri Riitta saa alkaa työstää lukuvuosiopasta.

AHKEROIN sunnuntaina JET-näyttötehtävän taloushallinnosta. Siinä piti analysoida koulun kustannuseriä, laatia talousarvio, kuvailla omaa tapaa johtaa taloutta ja ideoida vielä keinoja lisätä toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta. Lähetin tekstin kommentoitavaksi Markku Takalalle. Huom! viikon etuajassa. ’

VIIKOSTA uhkaa tulla ihan nasta. Ehdin pitää kaikki omat tuntini. Tänään aamulla tapaan nuoren rehtorin mentroinnin merkeissä. Keskiviikoksi valmistelen tärkeä YT-teemaa itse kunkin omasta vastuusta voimavaroistaan. Lyhyt alustus liittyy JET-työhöni. Saman päivänä on Espoon yleisurheilukisat, ja meiltä lähtee sinne ihan tuhti joukkue. Ja illalla vielä 5.-6.-luokkalaisten vanhempainilta, johon olen luvannut mennä "aperatiiviksi". Torstaina päättyy hakuaika avoinna olevaan luokanopettajan sijaisuuteen, ja uuden opettajan valinta on aina tärkeä juttu. Illalla muuten kokoontuu suomenkielinen opetuslautakunta- ja jos kaikki menee hyvin, Aurora palaa ainakin koulutoimen papereissa mukaan peruskorjauslistalle. Netistä löytyvän liitteen mukaan saneeraus ajoittuisi vuosiin 2010 ja 2011. Perjantaina koulun pihalla taistelevat Auroran, Kalajärven ja Karmazinin tytöt pääsystä Futisturnauksen välieriin. Ja ihan perjantain päätteeksi tapaan vielä Opekon koulutuspäällikön Kari Karvosen. Tarkoituksemme on "moduloda" virtuaalista rehtorikoulutusta.