Lasten ruumiillinen kuritus

JOKIN aika sitten silmiin osui STT:n uutinen, jonka mukaan suomalaislapset kohtaavat varsin paljon väkivaltaa, vaikka lapsen ruumiillinen kuritus on lainvastaista. Väkivallalla tarkoitetaan tässä  sekä pahoinpitelyn, tukistamisen tai luunappien kaltaista ruumiillista kuritusta että henkistä väkivaltaa.

RUUMIILLINEN KURITUS on siis kiellettyä. Oppikouluissa ruumiillinen kuritus kiellettiin jo 1800-luvun lopulla, ja kansakouluissakin vuonna 1914. Vanhemmilta ruumiillinen kuritus kiellettiin 1983/1984. Lain" lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta" (t361/1983) tarkoituksena on

  •  turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti.
  • Lapselle tulee sen mukaan turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito.
  • Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.
  • Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, turvaa ja hellyyttä.
  • Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. 
  • Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea edistää.

Kovia vaatimuksia.

KIELLETTYÄ KURITUSTA  käytetään. YK:n lastenavun rahaston Unicefin ja kosmetiikkayritys The Body Shopin raportin (aika erikoinen rahoittajataho muuten) mukaan lapsiin kohdistuva väkivalta on ´vakava ongelma. Raportin mukaan 275 miljoonaa lasta kohtaa vuosittain ruumiillista väkivaltaa. Suomessa luku on 61 000. Tutkimuksessa oli mukana 35 maata, joista 15 on länsieurooppalaisia. Suomen luvut ovat korkeimpien joukossa. Lasten kokemaa väkivaltaa on tutkittu ja tilastoitu Suomessa niin erilaisin menetelmin, että on kuitenkin mahdoton arvioida, onko väkivalta viime vuosina lisääntynyt vai vähentynyt.

UNICEFIN Suomen ohjelmajohtaja Inka Hetemäen mukaan lasten kuritukseen suhtaudutaan  vieläkin huolestuttavan myönteisesti. Lapsi koetaan perheen omaisuutena. Ongelma on vakava, sillä jo pelkästään väkivallan näkeminen voi heikentää lapsen henkistä ja fyysistä kehitystä.

RUUMIILLISELLA KURITUKSELLA on pitkät juuret.  Se on ollut perinteinen osa sekä kansan että koulun kasvatustapoja. Alkukantaisissa heimoissa vanhemmilla oli jopa oikeus tappaa oma lapsensa, mutta muutoin niissä kasvatus oli lempeää. Ruumiillinen kuritus yleistyi Suomessa maaseudulla ilmeisesti kirkon vaikutuksesta kristinuskon levitessä. Lapsia kasvatettiin kuuliaisuuteen, nöyryyteen ja vaatimattomuuteen.  Välineenä käytettiin vitsaa.

Varsin moni KASVATUKSEN KLASSIKKOKIN on   suostunut tai jopa  suositellut ruumiillista kuritusta. 1600-luvulla vaikuttanut Comenius oli kurin ystävä.” Kuriton koulun on kuin vedetön mylly”. Hänen mielestään ruumiillista kuristusta sai käyttää moraalisten rikkomusten ehkäisemiseksi. Pietismin kasvatusopin perustaja  Francke piti lapsen luontoa langenneena ja turmeltuneena. Lapsen ” luonnollinen itsenäisyys” oli pietistien mukaansa murrettava. Ruumiillista kuritusta käytettiin paljon, ja rangaistuksista piti vielä kiittää. Moraalisista rikkeisiin ruumiillista kuria kannatti  myös mm. muutoin vapautta kannattanut Ratke.

KOULUISSA kuritusta on ollut alusta asti. Kaikki tuntevat mm. Spartan kaupunkivaltion julmat kasvatustavat. Kuri liittyi tällöin sotilaskasvatukseen. Kun koulu siirtyi kirkon instituutioksi, kuri liittyi taisteluun "lihaa" ja perisyntiä vastaan. Keskiajan hämärissä luokissa lattiaa peittävät oljet olivat veren peitossa raipparangaistuksista. Eikä Lutherkaan tuominnut ruumillista kuritusta. Oli myös kokeiluja, joissa oppilaat saivat osallistua kurinpitämiseen (tuoreessa muistissa on varmaan uutinen, jonka mukaan Suomessa juuri yksi opettaja on saanut tuomion kehotettuaan oppilaitaan kurittamaan tuntia häirinnyttä ohikulkijaa).

KANSAKOULULAITOKSEN suuri vaikuttaja Pestalozzi jakeli itse reippaasti korvapuusteja. Ennen kansakoulua opettajat löivät Suomessakin mielellään oppilaitaan. Se oli yksi tapa saada jotain eloa passiiviseen, haluttomaan, mykkään möykkyyn. Suomen kansallisfilosofi J.V. Snellman erosi nuorena miehenä opettajan hommista kurituksen vuoksi. Sivistyminen oli hänelle taistelua luontoa vastaan. Kasvava tarvitsi kasvatusta kurinalaisuuteen. Suomen kansakoulun isä Uno Cygnaeuskin taipui Senaatin kannan mukaisesti ruumiillisen kurituksen kannattajaksi. Kauhistellessamme tätä meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että  1800-luvulla sai aikuisiinkin käyttää monia rangaistustoimenpiteitä kuten jalkapuuta ja esim. lukukinkereilla pöydän alla istuttamista.

KANSAKOULUISSA siis ruumiillinen kuritus oli aluksi sallittua, vuoteen 1914 saakka.  Vuoden 1914 säädös ei kuitenkaan poistanut väkivaltaa. Väitetään, että suuri osa opettajista ei noudattanut ruumiillisen kurituksen kieltävää lakia moneen vuosikymmeneen. Monissa kouluissa 1920-luvulla punikkien lapsia pantiin järjestykseen kurittamalla. Oppivelvollisuuslaki (1924) vielä kiristi tilannetta, kun koulua alkoi olla pakko käydä. Muistelmissaan jopa Tasavallan Presidentti Mauno Koivosto kertoo käyttäneensä nuorena sijaisopettajan toimiessaan lukijan mielestä aika erikoisia kurikeinoja.

LUULEN, että tänään kukaan kasvatusoppinut tai opettaja ei  tänään puolusta kasvatusfilosofisin syin ruumiillista kuritusta. KOuluyissa eivät opettaja käytä ruumiillista väkivaltaa, ja jos niin toimivatr, joutuvat siitä rikosoikeudelliseen vastuuseen. Ehkä ansio kuuluu sitkeille kurituksen vastustajille, jotka ovat olleet humanisteja ja filantroopeja. Kurituksen vastustajina ovat olleet mm. Montaigne, Rousseau. Locke ja monet lapsikeskeisen kasvatuksen profeetat.

VAIKKA RUUMIILLINEN kuritus on kouluissa kiellettyä, opettajille ja rehtoreille on annettu vuoden 1998 perusopetuslainsäädönnössä lisää oikeuksia käyttää voimakeinoja mm. muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi. Mutta se on toinen juttu. 

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s