Joka kolmas perhe voi pahoin

 

Turun Sanomien nettilehden mukaan perheet voivat hyvin ja huonosti. Joka kolmas lapsiperhe kärsii vakavista päihde-, väkivalta- tai toimeentulo-ongelmista. Vaikka valtaosassa lapsiperheistä kaikki on hyvin, ongelmaryhmissä vaikeudet ovat suurempia kuin koskaan. Lapsiperheet ovat lisäksi köyhempiä kuin muu väestö keskimäärin – ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen. Reilu kymmenes lapsiperheistä elää köyhyysrajan alle jäävillä tuloilla. Lapsiperheiden köyhyyttää selittää mm. pitkäaikaistyöttömyys sekä pätkätyökulttuurin vahvistuminen.

PERHEIDEN PAHOINVOINTI näkyy lapsissa. Pahoinvoivien perheiden lasten ongelmien määrä kasvaa koulussa. Koululaisten väsymys, keskittymishäiriöt ja masentuneisuus ovat lisääntyneet 1990-luvun laman jälkeen. Päivähoitolapsilla on vaikeuksia perustaitojen, omatoimisuuden ja sinnikkyyden kanssa. Opettajat ovat ymmällään lasten oirehtiessa- koska kodin ja koulun yhteistyö ei toimi vielä niin, että perheet "avautuisivat" koulunväelle ongemistaan. Jo pelkkä tieto vaikeuksista auttaisi opettajia suhtautumaan lapseen paremmin- näin väitän. Valitettavasti koulun keinoilla on lisäksi vaikea auttaa lasta, jonka oireiden syy on muualla. Mutta koulu voisi ainakin olla itse lisäämättä lapsen vaikeuksia.

PERHEILLE suunnattuja peruspalveluita on lehtijutun mukaan karsittu liikaa. Nyt apu tulee vasta, kun perheet ja lapset ovat todella isoissa vaikeuksissa ja ehkä jopa avun ulottumattomissa, murehtii artikkelissa tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista.

NYKYPERHEILLÄ on tarpeita, joihin nykyjärjestelmä ei pysty vastaamaan. Kyse voi olla pienistä asioista. Suurta osaa ongelmaperheistä voitaisiin auttaa hyvin pienillä tukitoimilla kuten kodinhoitoavulla, Rimpelä sanoo.

RIMPELÄ onkin jo pitkään murehtinut tätä asiaa ja vaatinut muutoksia myös koulun rakenteisiin, jotta lasten paheneva pahoinvointi saataisiin pysäytettyä. Vaikka lasten pahoinvoinnin syy ei ole koulussa, koulu on yhteiskunnallinen instituutio, joka voisi tulla apuun. On kuitenkin tärkeää muistaa, että lasta voidaan vain rajallisesti auttaa irrallaan hänen perhetilanteestaan.

VUOSIKYMMENIÄ sitten koulun kautta jaettiin myös "köyhäinapua"; kenkiä, vaatteita, silmälaseja jne. Paluuta tällaiseen ei varmaan ole. Paineet näyttävät kohdistuvan koulun oppilashuoltoon, koska sen kautta olisi mahdollista ohjata apua tarvitsevia vanhempia asiantuntijoiden luo. Tämä edellyttäisi vahvaa lisäpanostusta oppilashuoltopalvelujen määrään. Nykyisellään resurssit eivät tahdo riittää edes oirehtivien oppilaiden auttamiseen. Lisäksi tarvitaan perustava laatua olevaa lisäsatsausta perheitä tukevaan sosiaali- ja terveystyöhön. Tämä edellyttää laajaa asennemuutosta niin päättäjien kuin asianosaistenkin osalta.

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s