Maahanmuuttajat – ongelma vai ratkaisu?

MUISTAN kun ensimmäiset pakolaiset saapuivat tänne Chilesta ja Vietnamista. Ja kuinka vähän heitä olikaan!
Tänään tilanne on toinen. Suomessa asui joulukuun lopulla 2004 108 424 ulkomaalaista. Venäläisiä heistä oli lähes 25 000 ja virolaisia 13 000. Ruotsalaisia 8300. Vuosittain Suomesta hakee turvapaikkaa 4000 henkilöä. Kun maamme suurimpaan vähemmistöon ruotsinkielisiin kuuluu 250 000, saamelaisiin 8000 ja romaaneihin 10 000, niin saamme jonkinlaisen kuvan maamme monikulttuuristumisen mittakaavasta.

SUOMESSA on vähän maahanmuuttajia, jos meitä verrataan muihin maihin. Mutta tarpeeksi heitä on, että voimme valita, näemmekö heidät ongelmana vai ratkaisuna. Kumpaakin mieltä ollaan. Virallinen Suomi on kai skarppaamassa mielipidettään. Sitä kiinnostaa ns. työperäinen maahanmuutto, valikoiva siirtolaisuus. ts. hyvin koulutetut maahanmuuttajat, joista olisi meille iloa, hyötyä ja jotka maksaisivat korkeita veroja. Voin olla väärässä, mutta minusta tuntuu, että kiinnostuksemme ottaa maahan elämänkaltoin kohtelemia pakolaisia hiipuu kovaa vauhtia. Siksi tämän aamun Hesarissa ollut Petra Hongellin mielipidekirjoitus "sallivampi siirtolaispolitiikka olisi Euroopan etu" pysäytti.

HONGELL muistuttaa, kuinka myös suomalaiset ovat aikanaan suurin joukoin muuttaneet maasta toiseen maahan. Peräti 300 000 suomalaista lähti vuosina 1864- 1914 Yhdysvaltoihin paremman elämän toivossa. Miksi nämä lähtijät olivat sankareita, mutta nyt Eurooppaan täyteen ahdetuilla veneillä henkensä kaupalla pyrkivät afrikkalaiset ovat onnenonkijoita?

KIRJOITTAJA argumentoi ovelasti. Hän osoittaa, miksi maahanmuutto itse asiassa hyödyttää Eurooppaa. Kehitysmaiden siirtolaiset lähettävät tienaamaansa rahaa kotijoukoille jopa 167 miljardia dollaria vuodessa- joka on enemmän kuin kaksi kertaa kaikki virallinen kansainvälinen kehitysapu! Yhden siirtolaisen päästäminen Eurooppaan pitää kymmenen hänen perheensä jäsentä hengissä ja omassa maassaan.

NO, JOKAISTA MAATA luonnollisesti kiinnostaa oma etu. On selvää, että koulutetuista siirtolaisista on meille hyötyä- mutta on heistä kulujakin. Parhaillaan pääkaupunkiseudulla ollaan nopealla aikataululle organisoimassa mm. erikoiskouluja EU:n työntekijöille. Onko kouluttamattomista vain kuluja? Hongell kirjoittaa, että matalasti koulutetuilla siirtolaisilla on erittäin korkea motivaatio tehdä vaikka "paskatyötä" (hän ei käytä tätä sanaa) elättääkseen kunnialla kotiin jäänyttä perhettään, ennen muuta äitiä. Ja kun he ovat saaneet tarpeeksi rahaa kasaan, he palaavat onnellisina omaan maahansa. Meillä on pian pulaa monissa ammateissa. Olisiko maahanmuuttajista niihin hommiin?

HYVÄ KIRJOITUS. Lopulta Hongellkin taitaa edistää vain työperäistä maahanmuuttoa, vaikka vähemmän koulutettujen. Tervetuloa ahkerat ja pieneen palkkaan tyytyvät? Mutta mitä tehdä rikkimenneille ihmisille? Minne nämä kidutetut ja inhimisyytensä sodissa menettäneet perheet pitäisi laittaa? Omassa etiikassani on tässä kohdin haava. Tunnistan itsessäni julmuutta, kun kirjoitan, että Suomessa on oikeus asua vain niillä, jotka taipuivat elämään suomalaisten lakien mukaan. Hyväksyn toistuvasti rikoksiin syyllistyvien maahanmuuttajien palauttamisen omaan maahansa, jos maa on luokiteltu turvalliseksi. Maassa pitäisi elää maan tavalla.

Mainokset