Nyrkkeilyottelu luokanopettajat vastaan aineenopettajat

PERJANTAI ja KOLMASTOISTA PÄIVÄ. Epäonnen päivä? Toivotaan, ettei edes Äidinkielen opettajien liiton puheenjohtaja Mervi Murrolle, jonka mielipidekirjoitus julkaistiin tänään Hesarissa. ÄOL:ltä on vienyt kolme viikkoa pohtia, miten vastata Opetushallituksen tekemään tutkimukseen, jonka mukaan äidinkielen osaaminen ei juuri kehity yläluokilla. Dosentti Jari Metsämuurosen tutkimuksen mukaan nimittäin luokkien 7 – 9 aikana äidinkielen sanaston, rakenteiden ja peruskäsitteiden osaaminen kasvoi keskimäärin vain vajaan puolen kouluarvosanan verran. Osassa kouluja äidinkielen taidot jopa heikkenivät. Lisäksi peruskoulun ylempien luokkien aikana asenne äidinkielen oppiainetta kohtaan muuttui kielteisemmäksi, vaikka samalla osaaminen lisääntyi.

 PUHEENJOHTAJA Murto sovelsi vastauksessaan retoriikan perusohjetta: yritä osoittaa vastustajan todisteet epäluotettaviksi. Murron mukaan tutkimuksen käsitteet ovat epäselkeitä, ja "oikeita" asioita ei ole mitattu. Nyt ei voitu väittää, että otos olisi ollut pieni tai vääristynyt, koska tutkimuksessa seurattiin 4 750 oppilasta vuosina 2002 ja 2005. Toinen retorinen ohje on delegoida syyllisyys: Murto siirtää vastuuta murrosikäisille oppilaille. Kolmas retorinen ohje on siirtää huomio muualle. Murto nostaa esiin, että luokanopettajilla on vain viiden opintoviikon äidinkielen- ja kirjallisuuden opinnot, ja paremmin koulutetut aineenopettajat saavat opettaa ainettaan vain kolmena vuonna (siis 33%) ja tuntimääristä vain 20 %.

LUOKANOPETTAJAT ovat olleet tutkimuksen tuloksista ihan kohteliaan hiljaa. Ylipäätään luokanopettajat eivät ole lähteneet mukaan sotiin, joita eri aineenopettajaryhmät vuorollaan ovat käynnistäneet. Niissä sodissa ei ole mitään mieltä. Opettajat loppuvat Suomesta muutoinkin. Kaikille löytyy töitä.

EHKÄ ENERGIA kannattaisi käyttää peiliin katsomiseen. Mieluummin kuin syytöksiin siitä, että peili on väärä. Olisiko murrosikäisten opetuksessa ja isojen oppilaiden koulujen toimintakulttuurissa mahdollisuuksia kehittyä? Epävirallisissa keskusteluissa on ääneen lausuttu yksi syy, jonka vuoksi maahan ajetaan yhtenäiskoulua: se valtava kuilu, joka vallitsee alakoulujen toimintakulttuurin ja yläkoulujen toimintakulttuurin välillä. Molemmilla olisi varmasti opittavaa toisistaan. Oppiminen alkaa siitä, että tunnistaa ja tunnustaa ongelmat.

 

Mainokset