Kehittämiskeskustelu oman esimiehen kanssa

REHTOREILLAKIN on Espoossa esimies. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön osastopäälliköillä on kullakin oma alueensa, ja me Keski-ja Pohjois-Espoon rehtorit kuulumme hallintopäällikön reviiriin. Hallintopäällikkö Marjo Tuoriniemi on osastopäälliköistä kaikkien kokenein. Yksi tulosyksikön betonijalkoja.

MARJOLLE kuuluu kaikkein suurin alue, ja lähes 20 rehtoria. Kun jokaiselle on varattu 1,5 tuntia aikaa, kehittämiskeskustelut ovat iso ajallinen satsaus. Mutta kaupungissa on voimassa määräys, että kaikilla alaisilla on oikeus tuohon keskusteluun, joten ne tietysti pidetään.

TÄMÄNAAMUINEN keskustelu oli pian 17 vuotisella urallani kolmas. Ensimmäisen kävin 2000-luvun alussa silloisen opetustoimenjohtaja Maija Daavittilan kanssa. Maijalla se vasta urakka olikin. Tuolloin hän oli kaikkien 100 rexin esimies. Kaksi muuta olen saanut käydä Marjon kanssa. KESKUSTELUN pohjana käytetään kaupunginjohtajan suosittelemaa lomaketta, jossa alainen esittelee omat päätehtävänsä ja arvioi itseään niiden suhteen asteikolla 1-5. Sen lisäksi alainen nimeää itse valitsemansa kehittämiskohteet. Keskustelussa käydään myös läpi koulun lukuvuosisuunnitelma ja henkilöstö- ja huoltajapalautteet. Alainen saa myös tuoda keskusteluun haluamiaan asioita. Minä esittelin JET-näyttötyöni toiminnan johtamisesta, kuten JET-ohjeistukseen kuuluu. Se onkin kolmanneksi viimeinen näyttötyö. Jäljellä on vielä turvallisuusosio ja oman johtamisen kehittymisen loppuarvio. Sekä tietysti hankeraportti.

ESIMIEHENI oli kiinnostunut monista koulussamme meneillään olevista hankkeista, erityisesti down-lasten integrointikokeilusta ja oppilasparlamentista. Lisäksi esittelin työhyvinvointihankettamme (josta muuten tulee ulos muutaman minuutin pätkä YLEn teemalla 15.11. "Duuniblues"-ohjelmassa). Teimme pienen kierroksen koulun tiloissa. Joimme pullakahvit. Lopuksi oli sopiva hetki antaa kauniita kiitoksia Marjolle.

MUKAVA KOKEMUS.

Mainokset