Koulu-uutisia V

NÄIN SUNNUNTAI-AAMUNA ajattelin pitää "lehdistökatsauksen" lauantain Hesarin koulua koskeneista kuudesta jutusta. Ensimmäinen koskee syksyn ylioppilaskirjoituksia, toinen koulumatkoja, kolmas opettajien kokonaistyöaikaa, neljäs kurittamisesta, viides Helsingin koululakkautuksia ja kuudes eheytettyä koulupäivää.

  1. KOULU-UUTINEN: Syksyn yo-kirjoituksissa reputusprosentti 28!. Edellisenä syksynä se oli 25%. Sehän on hirveä luku. Ehkä syynä on nykyinen mahdollisuus hajauttaa ja uusia kirjoituksia.
  2. KOULU-UUTINEN: Eduskunta vaati lausumassaan koulutuspoliittisesta selonteosta lyhyempiä koulumatkoja. Lain mukaan pienten koululaisten matka saa nykyään kestää korkeintaan 2,5 tuntia päivässä. Se on pitkä aika. Säädöstä lisäksi rikotaaan haja-asutusalueilla monin paikoin. Tilanne on pahenemassa, koska kunnat sulkevat jo elinkelpoisiaikin (yli 14 oppilasta) kouluja, ja yhä useampi lapsi joutuu taksikuljetuksiin. Hyvä vaatimus!
  3. KOULU-UUTINEN: Koulutuspoliittisen seloteon yhteydessä eduskunta vaati myös hallitusta kiirehtimään opettajien kokonaistyöaikaan siirtymistä. Kokonaistyöajan käsite ei ole aivan helppo, mutta sillä ei tarkoiteta opettajien työpäivän pidentämistä (seurantojen mukaanopettajat käyttävät työhön jo nyt keskimäärin yli 40 tuntia), vaan sitä, että opettajat voisivat tehdä työajallaan myös muuta työtä, jos niin sovitaan. Tällä hetkellä esim. luokanopettaja pitää 24 oppituntia (valmistele ne ja tekee jälkityöt) ja lisäksi hän tekee kolme tuntia viikossa ns. yt-työtä (kodin ja koulun yhteistyö, opettajien keskinäinen suunnittelu, opetussuunnitelma-asiat , kokoukset jne. ). Tuo aika ei riitä. Aurora on ilmoittautunut halukkaaksi kokeilemaan kokonaistyöaikaa Espoossa. Hanke alkanee kuitenmin vasta 2008 joissain kokeilukouluissa.
  4. KOULU-UUTINEN löytyy yllättäen Hesarin taloussivuilta. Pekka Mykkänen kertoo jutussaan "Koivuniemen herra urakonsulttina: USA:n yritysjohtajat kertovat lapsuudestaan" uudesta kirjasta, joka neuvoo, kuinka tullaan satumaisen rikkaaksi. Eve Tahminciogly on julkaissut kirjan, johon hän on haastatellut 55 menestynyttä yritysjohtajaa. USA Today-lehden mukaan kaikki haastatellut kertovat joutuneensa lapsuudessaan fyysisen kurituksen kohteeksi ja että lähes kaikilla heistä oli ollut ankarat vanhemmat. Lehti innostui itsekin asiasta, ja kysyi asiaa 20 yritysjohtajalta ja havaitsi saman: jokainen oli saanut kuritusta joko kämmenestä, vyöstä tai kepistä. Eve Tahminciogly kertoo itsekin kurittavansa lapsiaan, ja että omatunto keveni kirjaa tehdessä. Näinkö on? Saadaanko lapsista menestyjiä hakkaamalla? Mykkäsen jutussa kerrotaan vastapainoksi, että kasvatukseen perehtyneen Parenting-lehden mukaan lasten lyöminen on tavallisempaa mustien, köyhien, syvästi uskovaisten ja etelä-valtioissa asuvien perheiden keskuudessa. Silti mustia on vaikea löytää raharikkaiden listoilta, mutta heillä on valtava yliedustus Yhdysvaltain vankiloissa. Mistä sitten selittää yritysjohtajien vastauksia? Mykkäsen jutussa kerrotaan, että monet nykyjohtajista ovat olleet lapsi 1940- ja 1950-luvuilla, jolloin lasten fyysinen kurittaminen oli maan tapa. Näistä sukupolvista kasvoi sekä yritysjohtajia että tehtaan työläisiä. Tutkijanmielellä kysymys on siitä, että selittävässä muuttujassa ei ole lainkaan vaihtelua. USA:ssa suhtaudutaan edelleen kurittamiseen myönteisesti. Kyselyissä jopa 65 % amerikkalaisista hyväksyy lasten kurittamisen ja neljänneksen mielestä se se pitäisi sallia myös kouluissa. Lasten fyysinen rankaiseminen on yhä sallittua 23 osavaltion kouluissa.
  5. KOULU-UUTINEN löytyy lehden mielipide-osastolta. Siinä eräs erityisluokanopettaja paheksuu voimakkaasti Soinisen koulun lakkauttamista, koska juuri tuossa koulussa on luotu kehitysvammaisille kodinomainen oppimisympäristö. Antakaa Helsingille anteeksi, sillä se ei tiedä, mitä se tekee!!
  6. KOULU-UUTINEN löytyy samasta osastosta, mutta kirjoittajana on oikein opetusministeri (Kallioniemi, Antti 2006. Eheytetty koulupäivä palvelee oppilaita. HS 18.11. 2006. Mielipide.). Jutussa ministeri torjuu väitteen, että eheytetty koulupäivä tekisi lasten koulupäivästä pakonomaisesti liian pitkän. Hän kertaa uudistuksen pääkohdat. Tavoite: lapsen etu, ja tarkemmin terve kasvu, hyvinvoinnin ja oppimisen tukeminen. Keinot:
      • koulupäivän rakenteen uudistaminen ja
      • aamu-ja iltapäivätoiminan mahdollisuuksien laajentaminen.

Koulupäivän rakenteen uudistuksia ovat esim. joustava koulun aloitus, ruokatauon pidentäminen ja harrastustoiminnan rytmittäminen koulupäivään. Tarkoitus ei ole pidentää koulupäivää pakolla. Harrastustoimintaa voidaan sijoittaa joko päivän sisään tai jatkoksi.

Vapaa-ajantoiminnat ovat vapaaehtoisia, eivätkä estä osallistumista muualla järjestettyyn harrastustoimintaan. Ne mahdollistavat osallistumisen kaikille lapsille. Ministeri kertaa, että uudistukselle on tarve, uudistuksesta on hyötyä ja että keinot tutkitusti toimivat. Meillä on tarvetta sisällyttää taito- ja taideaineiden, kulttuurikasvatuksen, liikunnan ja oppilaskuntatoimintaa paremmin osaksi lasten arkea. Hyötyinä ministeri esittelee opettajien ammattitaidon hyödyntämisen, seuratoimintaan osallistumisen kynnyksen madaltumisen, syrjäytymiskehityksen ehkäisemisen ja valvomattomaan yksinolemiseen liittyvien riskitekijöiden ehkäisemisen.

Uudistusta perustellaan lukuisilla tutkimuksilla, jotka osoittavat, että vapaa- ajantoiminnan organisoimisella (siis keino 2) koulun kautta on myönteisiä vaikutuksia a. oppilaiden sosiaaliseen hyvinvointiin ja b. oppimiseen. Rakenteen eheyttämisellä (keino 1) on lisätty hyvinvointia. Koulun ilmapiiri on parantunut.

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s