Tutkimusmielinen essee peruskoulupuheesta itsenäisyyspäivän kunniaksi

HUOMENTA, SUOMI. Ajattelin juhlistaa kotimaan syntymäpäivää julkistamalla tässä blogissa tutkimusmielisen esseeni "Median peruskoulua koskeneesta puheesta vuonna 2005" pääkohdat. Itse artikkeli löytyy tammikuun lopulla ilmestyvästä Luokanopettaja-lehdestä. Kerron ensin hieman esseen syntytavasta, esittelen sitten pääkohdat ja lopuksi pohdin hieman, miltä tuo peruskoulupuhe näyttää nyt noin vuoden päästä katsottuna.

ESSEEN SYNTYTAPA

Luokanopettajassa 1/2007 julkaistava essee perustuu pääasiassa internetistä kokoamaani leikearkistoon. Erityisesti seurasin valtakunnallisten päämedioitten Helsingin Sanomien, YLEN, MTV3:n ja Nelosen uutisia, satunnaisemmin muita yleislehtiä. Aineistona käytin myös lehdistötiedotteita. Yhteensä leikkasin netistä talteen 95 uutista. Samassa leikkeessä saatettiin käsitellä useaakin asiaa.
Leikkeitä kertyi helmikuusta joulukuuhun. Tammi- ja kesäkuussa koulu-uutisia ei jostain syystä ollut. Keväälle leikkeistä ajoittui lähes 60 %. Useimmat koulujutut julkaistiin huhti-toukokuussa.

Analysoin peruskoulua koskevaa puhetta aineistolähtöisesti. Toisin sanoen, en käyttänyt valmiita luokitteluja, vaan "annoin aineiston puhua". Etsin jutuista minusta itsenäiset puheen kohteet, joita kutsun aihelmiksi. Toisiinsa loogisesti liittyvät aihelmat kokosin sen jälkeen teemoiksi. 55 aihelmaa näyttivät ryhmittyvän yhdeksäksi teemaksi. Annoin lopuksi kullekin teemalle nimen ja puhetta tarkentavan epiteettin.

MEDIAN PERUSKOULUPUHE

PERUSKOULUPUHEESTA löysin siis yhdeksän teema. Esittelen ne tiiviisti, ja lopuksi vedän havaintoni yhteen

(1) KOULUTUKSEN TALOUDEN TEEMA : ” Jo tehokas peruskoulu yhä säästäkuurille”

Koulutuksen talous oli aineiston yleisin teema, ja sen yleisin aihelma oli kysymys kouluverkoista. Suomalaista perusopetusta luonnehdittiin tehokkaaksi. Tästä huolimatta vuosi 2005 oli koulusäästöjen aikaa. Kuntien perusopetuksen tuottavuuden uutisoitiin laskeneen. Säästämisen keinovalikko ulottui kouluruuasta ulkoistamisen kautta koulujen lakkauttamiseen. Kaikkien kuuma säästökeino olikin kouluverkon saneeraus, joka ulottui pääkaupunkiseudulle.

KUNTALIITTO syytti valtiota ; valtion väitettiin vetää kuntarahoituksessa niin pahasti välistä, ettei kuntien kurjistumiskehitystä enää kannata ihmetellä. Hallitus oli luvannut, että ikäluokkien pienentymisestä aiheutuvat säästöt käytetään koulutuksen kehittämiseen. Toisin kävi.

Säästöjä vastustivat vanhemmat ja opettajat ja PISA-tutkijat. Tukea saatiin lastenneurologeilta, joiden mukaan suuret ryhmät ovat lisänneet lasten oppimisvaikeuksia, mikä näkyy kasvavina potilasjonoina ja ylimääräisenä työnä keskussairaaloiden neurologisissa yksiköissä.Ryhmässä tulisi olla korkeintaan kuusi lasta.

(2) KOULUTUSPOLITIIKAN TEEMA : ”Joustavuutta ja avoimuutta, seurantaa ja hallintaa”

Koulutuspolitiikka oli aineiston toiseksi yleisin teema. Valtioneuvosto hylkäsi kaikki uudet yksityiskoulujen perustamisluvat. Kansainvälisestä koulusta oli tullut uusi kunnan vetovoimatekijä, jolla houkutellaan kuntiin ulkomaisia työntekijöitä ja paluumuuttajia. Erikoisluokkien kerrottiin olevan suosittuja koululaisten keskuudessa. Vanhempia rohkaistiin käyttämään oikeutta koululykkäykseen. Asiantuntijat ehdottivat, että kouluunlähtövalmiuksia arvioivista psykologisista testeistä tulisi luopua. Lapsen tulisi voida aloittaa koulu, kun hän on siihen valmis – ilman testejä ja lupamenettelyä. Uusien kurinpitosäädösten käyttöönottoa seurattiin.

Valtionosuuden laskentaperusteisiin oli tulossa muutos, jonka mukaan kunta ei saisi useiden pienten koulujen ylläpidosta enää ylimääräistä rahaa. Lehdissä arvailtiin, että uudistus vauhdittaa pienten koulujen lakkauttamista. Kunnat ennakoivatkin tulevaa valtionosuusuudistusta niin, että elinvoimaisia ja -kelpoisiakin kouluja poistuu kartalta ja lasten koulumatkat kasvavat yli sietokyvyn.

Opetusministeri Haatainen ehdotti oppivelvollisuuden jatkamista 18. ikävuoteen asti.OAJ: vaati opettajan ammattinimikkeen suojaamista epäpäteviltä. Koulujen kesälomien siirtämistä nykyistä myöhemmäksi ajoivat elinkeinoelämä, palvelualojen ammattilaiset ja Opetushallituksen pääjohtaja. Opetuministeriö valmisteli perusopetuslain muutosta, joka tekisi oppilaskuntatoiminnasta lakisääteistä peruskouluissa lukioitten tapaan.

Korkein hallinto-oikeus päätti, että Vantaan koulujen arvioinneista tehdyt raportit ovat lain mukaan julkista aineistoa. Helsingin Sanomat kuvaili ratkaisua ”avoimuuden kannalta myönteiseksi”.

(3) KOULUN TULOSTEN TEEMA : ”Suomalainen perusopetus maailman huipputasoa mutta silti on myös huolia ja laittomuuksia”

Pisa-tuloksia esiteltiin. Suomalaisten osaaminen oli jo PISA 2003 -tutkimuksen huipputasoa kaikilla tutkituilla alueilla eli matematiikassa, lukutaidossa, luonnontieteissä ja ongelmanratkaisussa. Suomalaisen koulun vahvuuksiksi esitettiin opettajia, opetuksen tehokkuutta ja laadun tasaisuutta.

Peruskoulun tasa-arvon toimi. Kaikissa muissa maissa Islantia lukuun ottamatta koulun sosiaalisella statuksella on vaikutus osaamiseen. Oppimisen kannalta Suomessa on sama minkä koulun valitsee.

Tietotekniikan käyttöönotto oli hidastunut. Koulukäyttö oli selvästi alle OECD:n keskiarvon ja aktiivisin koulukäyttö oli Suomessa vähentynyt päinvastoin kuin muissa OECD-maissa. Koulukirjastojen tilanne arvioitiin meillä yhdeksi OECD-maiden heikoimmista

Perusopetus tarjosi enemmistölle turvallisen opiskeluympäristön, ja työrauha oli kouluissa yleensä hyvä. Koulukiusaamisen kohteena oli edelleen 5-10% oppilaista. Käräjäoikeus tuomitsi Hämeenlinnan kaupungin maksamaan koulukiusatulle teini-ikäiselle korvaukset viisi vuotta jatkuneesta kiusaamisesta. Kolme neljästä nuoresta oli sitä mieltä, että kiusattu ei saa riittävästi apua. Alakoulun ex-rehtori tuomittiin sakkoihin oppilaiden koulukiusaamisesta.

(4) OPETUKSEN SISÄLTÖJEN TEEMA : ” Avauksia sisältöjen ajankohtaistamiseksi”

Siitä, mitä ja miten paljon kouluissa pitää opettaa, käydään keskeytymätöntä keskustelua. Vuonna 2005 esitettiin, että liikuntaa, kansalaiskasvatusta ja vanhemmuuteen kasvatusta pitäisi opettaa enemmän. Kokkolassa ruotsinkielisten koulut päättivät syrjäyttää suomen kieli ensimmäisen vieraan kielen paikalta. Opetushallituksen mielestä kielipäätös oli lainvastainen. Opetushallitus valmisteli uusia ohjeita joulujuhlien viettoon. Ylijohtaja Aslak Lindström ehdotti, etti yo-kirjoituksissa tulisi saada pian käyttää tietokoneita. Kulttuuriministeri Tanja Karpela esitti törkysivuijen esto-ohjelmaa kouluihin.

(5) KOULUN KÄYTÄNTEIDEN TEEMA: ”Koulujen toimintatavat eivät aina olla ajan ja ohjeiden tasalla”

Toijalassa epäiltiin koulutyttöjenjoutuneen seksuaalisen hyväksikäytösn uhreiksi, ja koulu pyrki auttamaan peloissaan olevia oppilaita. Keskustelu koulujen juoma-automaateista jatkui. Opetushallituksen mielesta koulun henkilökunnan pitäisi olla paremmin selvillä julkisuus- ja henkilötietolain pääpiirteistä. Kouluja moitittiin laittomien kurinpitokeinojen ( mm. lääkärien kirjoittamien sairaslomien ja vanhempien anomien lomien) käyttämisestä sekä siitä, että ne eivät seuraa lasten luvallisten ja luvattomien poissaolojen määrää. Koulupäivän alkamiseen toivottiin muutosta: se voisi hyvinkin alkaa tunnin nykyistä myöhempään, jolloin myös nuorilla olisi tuntia pidempi yöuni käytettävissään.

(6) VANHEMMAT-TEEMA: ” Kodin ja koulun yhteistyö: paljon odotuksia, paljon pahaa mieltä”

Mielestään riittävästi aikaa vanhempiensa kanssa viettävien joukko (71 %) oli pienentynyt vuoden 2003 jälkeen vuosittain useilla prosenttiyksiköillä. Vanhempia muistutettiin siitä, että he ovat vastuussa lastensa nukkuma-ajoista ja että rajojen asettaminen on myös välittämistä. Televisiossa, elokuvissa sekä video- ja tietokonepeleissä esiintyvällä väkivallalla on voimakas lyhytaikainen vaikutus lapsiin. Median väkivalta lisää lapsilla pelkoja ja aggressiivisen käyttäytymisen riskiä. Opetushallituksen pääjohtajan mielestä oppilaat tarvitsevat tukea median käyttöön myös kotona. Opetushallituksen pääjohtajan mielestä koulujen valmiutta kohdata vanhemmuutta olisi vahvistettava Koulun ja kodin yhteistyössä tulisi pohtia enemmän, miten vanhemmat voisivat olla kouluyhteisön tukena ja voimavarana. OAJ:n julkisti kyselyn, jonka mukaan joka viides opettaja ja joka kolmas rehtori kertoi joutuneensa vanhempien kiusanteon tai jopa henkisen väkivallan kohteeksi.

(7) OPPILAISTEEMA : ” Suomalaislapset voivat hyvin ja hyvin huonosti”.

Suurin osa suomalaislapsista ja nuorista voi hyvin. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja viihtyvät kotona ja koulussa. Huomattavalla joukolla nuorista on kuitenkin ongelmia, jotka kasautuvat ja vaikeutuvat. Lapsellä on oikeus kasvaa ja itsenäistyä vanhempiensa rakastamana ja ohjaamana. Yhteiskunnan on tuettava vanhempien mahdollisuuksia turvata lapsensa hyvinvointi .Julkinen valta on kuitenkin tinkinyt lasten hyvinvointipalveluista.

Suomalaiskoululaisten väsymyksestä, liikkumattomuudesta ja mediaväkivallasta. oltiin huolissaan. Suomalaisnuoret ovat kuulema Euroopan väsyneimpiä. Koulupäivän myöhäisempi alku voisi auttaa.

Kouluhyvinvoinnin edistämistä pohtinut työryhmä ehdotti ppilaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä. Niinikään työryhmän mukaan koulupäivän rakenteellinen eheyttäminen; joustava koulun aloitus, ruokatauon pidentäminen, sopiva harrastustoiminnan lisääminen koulupäivään lisäisi kaikkien lasten hyvinvointia merkittävästi. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulisi muodostua luontevaksi osaksi koulujen toimintaa. Valtakunnallisen kehittämisohjelma tulisi käynnistää tehokkaiden koulukiusaamisen vastaisten toimintamallien aamiseksi yleiseen käyttöön kaikissa kouluissa.

(8) OPETTAJAT TEEMA : ” Luottamusta ja huolestumisen aihettakin”

Suomalaiset rehtorit näkivät opettajien sitoutumisen ja korkean työmoraalin koulujensa vahvuutena. PISA-tutkijoiden mukaan suomalainen opettaja on itsenäinen ja hänellä on laaja päätäntävalta useimpien muiden maiden kollegoihinsa verrattuna.
Koulujen kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä riskitekijä opettajien terveydelle.

(9) OPETTANKOULUTUKSEN TEEMA: ” Pieniä muutospaineita”

Opetusministeriö aikoi vähentää huomattavasti opettajankoulutuksen aloituspaikkoja, koska oppilasikäluokat pienenevät.
Helsingin ja Espoon kauppakamarit halusivat opettajille pakollisia, koulumaailman ulkopuolisia työelämäjaksoja.

YHTEENVETOA HAVAINNOISTA VUODEN 2005 PERUSKOULUPUHEESTA MEDIASSA

Vuotta 2005 kuvaavassa 95 leikkeen nipusta piirtyy mielenkiintoinen kuva perusopetusta koskevasta median puheesta. Suomalaisesta koulusta puhuttiin varsin ylpeästi. Peruskoulu esiteltiin tuloksellisesti toimivaksi, hämmästyttävän tasa-arvoiseksi ja turvalliseksi. Esiin nostettiin myös ongelmakohtia mm.tietotekniikan käytön ja koulukirjastojen kehittämisessä. Niinikään kouluilla näytti olevan vaikeuksia noudattaa kaikkia toimia koskevia normeja mm. kurinpidossa ja tietojen luovuttamisessa. Koulupuheessa sivuttiin usein terveysasioita puhuttaessa koulujen käyttänteistä, oppisisällöistä, oppilaista ja opettajista. Luonnollisesti media kertoi meneillään olleista oikeudenkäynneistä, jotka liittyivät koulukiusaamiseen.

OPETTAJISTA puhuttiin pääosin myönteisesti jopa huolehtivasti. OPPILAISIIN suhtauduttiin suojelevasti ja hieman huolestuneesti. Lapset tarvitsisivat enemmän aikaa vanhemmiltaan, valvontaa ja ylipäätänsä apua aikuisilta mm. koulukiusaamistapauksissa. Suhtautuminen VANHEMPIIN oli kaksitasoinen; toisaalta toivottiin, että heidät otetaan aktiivisemmin mukaan kouluihin, toisaalta heidät nähtiin myös opettajien työn hankaloittajina. Kaikkien vanhempein ei oikein uskottu kantavan riittävästi vanhemmuuden vastuutaan.

YHTEISKUNNAN ottamaan rooliin suhtauduttiin lievän kriittisesti. Kritiikki oli ehkä kovinta lasten hyvinvoinnin aihelmassa.Yhteiskunta ei tue lapsien vanhempia tarpeeksi. Syyllisiksi leimattiin sekä kunnat että ”välistä vetävä” valtio. Toisaalta sekä opetusministeriö että Opetushallitus tekivät tuonna vuonna monia esityksiä oppilaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.

YLEISIN TULOKULMA kouluasioihin oli taloudellinen. Huolimatta siitä, että suomalainen koulujärjestelmä todettiin kansainvälisesti tehokkaaksi, mediassa erilaiset koulumenojen leikkauspyrkimykset uutisoitiin pääosiin niitä kyseenalaistamatta. Erityisopetuksen määrällistä kasvua tarkasteltiin ehkä sitäkin suppeasti kustannuskysymyksenä. Toisaalta media antoi tilaa myös vastapuheelle erityisesti pääkapunkiseudun kouluverkoston purkuasioissa.

TOISEKSI YLEISIN tulokulma kouluun oli koulutuspoliittinen. Leikkeissä käsiteltiin isoja periaatteellisia kysmyksiä kuten yksityiskouluja ja koulujen oppimistulosten julkistamista. Jälkimmäistä aihelmaa media tarkasteli ehlä yksipuolisesti tiedon vapauden näkökulmasta. Muutoin koulutuspolitiikan teemaa avattiin varsin neutraalisti. Aihelmista jännitteisimmiksi muodostui koulujen loma-asia.

MEDIA esitteli uusia avauksia perusopetuksen kehittämiseksi. Näitä olivat mm oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen, koulujen loma-aikojen muuttaminen, seutukoulut, kuntien välinen yhteistyö, koulupäivän rakenteellinen eheyttäminen, koulupäivän alun siirtäminen myöhemmäksi, pakollinen oppilaskuntatoiminta, törkysivujen esto-ohjelma, valtakunnallisen kehittämisohjelman käynnistäminen tehokkaiden koulukiusaamisen vastaisten toimintamallien aamiseksi yleiseen käyttöön kaikissa kouluissa, ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaisen puuttumisen keinoja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi, omaurakymppi-luokka, tulevaan vanhemmuuteen kasvatuksen saaminen oppisisällöksi, näppäimiston vieminen yo-kirjoituksiin, opetusryhmien pienentäminen kuuteen, opettajien ammattinimikeen suojaaminen ja mm. työelämäjaksojen määrääminen opettajille pakolliseksi täydennyskoulutukseksi.

POHDINTAA VUODEN PÄÄSTÄ KATSOTTUNA (ei sisälly Luokanopettajan artikkeliin- specially for You)

VUODEN 2005 koulupuhe kuulostaa yhä tutulta. Monet aihelmista mm. loistavat Pisa-tulokset ovat yhä agendalla. Yksityiskoulujen perustamiseen suhtaudutaan pidättyvästi. Erityisopetuksen kasvu jatkuu, eikä keinoja sen pysäyttämiseen ole löydetty. Koulujen toiminnasta löytyy yhä moitittavaa; juuri nyt on huomattu, että oppilaita ei arvioida samoilla perusteilla eri kouluissa. Niinikään on havaittu, että kunnat eivät järjestä kalliita tukitoimia tasa-arvoisesti. Yksittäiset opettajat ja rehtorit pääsevät yhä otsikkoihin hairahduttuaan kaidalta tieltä. Koulujen tappaminen ja yhdistäminen jatkuu kiihtyvällä raivolla. Yhä useammin koulusta puhutaan talouden kielellä.

MONET esillä olleet aiheet ovat myös etenemässä käytännön toimiksi. Opetusministeriö on käynnistänyt vuonna 2006 pääosin kouluhyvinvointityöryhmän tekemät esitykset. Eheytetty koulupäivä etenee suurella todennäköisyydellä seuraavan hallituksen aikana. Oppilaiden hyvinvointi on nousemassa niin tärkeäksi asiaksi, että koko koulun perustehtävää ollaan ilmeisesti ajattelemassa uusiksi. Opetuksen tilalle ollaan tuomassa oppilaiden hyvinvointia toiminnan ytimeksi.

JOIDENKIN avausten aika ei vielä ollut. Yo-kirjoituksissa ei vielä tulla hyväksymään näppäimiä. Koulujen loma-aikoja ei siirretty. Oppivelvollisuutta ei ole pidennetty. Koulupäivää ei ole väkisin siirretty alkamaan myöhemmin.

KAIKKIIN avauksiin ei ehkä ole vielä reagoitu. Huoli tietoteknikkan opetuskäytöstä ja koulukirjastojen huonosta tilasta on kaikunut kuuroille korville. Opetusryhmiä ei ole pienennetty- ehkä päinvastoin.

OSA INTOHIMOA herättäneistä teemoista näyttää rauenneen. Esim. koulujen tulosten esittelyssä on nyt taas hiljaisempi vaihe.

KIINNOSTAVAA on myös se, mistä ei puhuttu. Leikenäytteessä ei juurikaan ollut juttuja pedagogiikasta – ei edes opetussuunnitelmasta- eikä kasvatuksen filosofiasta. Eikä kukan ei ehdottanut palkankorotuksia Pisa-ihmeen tekijöille.

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s