Kuuselan Jorman tärkeä raportti

OPETUSHALLITUS on onnistunut eräissä rekrytoinneissan upeasti. Näihin kuuluu KT Jorma Kuuselan palkkaaminen erityistutkijaksi. Tunnen Jorman vuosien takaa, ja voin ylpeänä sanoa, että minulla oli ilo opastaa häntä tutkimuksen teon alkeisiin 1980-luvulla ollessani töissä opettajankoulutuslaitoksella. No- opastaa ja opastaa. Kuusela taisi jo silloin olla pidemmällä kuin tilastokurssien vetäjänsä.

JORMA KUUSELA julkaisi muutama päivä sitten raporttinsa TEMAATTISIA NÄKÖKULMIA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVOON Raportti löytyy internetistä osoitteesta: http://www.oph.fi/info/Temaattinen_tasa_arvo.pdf. Media poimi raportista rusinoita ja uutisoi lähinnä kaksi asiaa: kaikissa kunnissa oppilaat eivät saa tasa-arvoisesti tuki-ja erityisopetuspalveluita, ja että opettajat antavat samasta osaamisesta erilaisia todistusnumeroita eri kouluissa. Tutkimus on kuitenkin paljon isompi juttu.

KUUSELAN raportissa siis yhdistetään tuloksia, joita Opetushallitus on saanut vuosina 1998- 2004 tekemissään oppimistulosten arvioinneissa. Näitä arviointeja on tehty 10: mukana on neljä matematiikan, kolme äidinkielen ja kirjallisuuden sekä luonnontieteiden, A-englannin ja B-ruotsin arviointia. Mukaan on otettu otoskoulujen lisäksi vuodesta 2000 alkaen myös arvioinnit tilanneiden koulujen oppilaiden tulokset Näin aineistossa on todella laaja: yli 90 000 oppilasta, joka on puolitoistakertaisesti ikäluokan koko. Kuusela on tehnyt muutoinkin todella tarkkaa ja luovaa tilastollista työtä.

TUTKIMUSTEEMAT liittyivät kaikki tasa-arvoon. Tulokset ovat pähkinänkuoressa seuraavat (minun kielelläni):

  •  (1) Oppimistuloksissa ei ole alueellisesti huolestuttavia eroja, ja erot tasoittuvat entisestään, kun koulujen toimintaympäristöä kuvaavat sosioekonomiset taustatekijät ja ennen kaikkea vanhempien koulutustausta. Kuusela toteaa: Jäljelle jääville suuralueiden (=läänien) välisille eroille voidaan löytää pikemminkin sosiologiset kuin pedagogiset syyt. Suuraluetasolla on siis vaikea löytää sellaisia systemaattisia eroja, jotka viittaisivat koulujen tarjoaman opetuksen tai koulutusjärjestelmän puutteisiin.
  • (2) Oppilaiden koulusuorituksissa on eroja, jotka tulevat esiin kuntia ja kouluja kuvattaessa. Ääripäiden erot ovat suuria, mutta suurin osa kunnista ja kouluista sijoittuu lähelle kansallista keskiarvoa. Kuusela kirjoittaa: " Koulujen oppilaiden keskimääräinen sosioekonominen tausta on tilastollisessa yhteydessä koulun keskimääräisiin arviointituloksiin siten että hyvät oppimistulokset liittyvät korkeaan keskimääräiseen koulutustasoon ja matalaan työttömyyteen. Sosioekonomisten taustamuuttujien avulla voidaan laatia ennuste koulujen keskimääräiselle menestymiselle arviointikokeissa. Tämä ennuste toimii paremmin kaupunki- kuin maaseutukoulujen kohdalla, sillä kaupunkikoulut ovat keskimäärin suurempia ja ne ovat tilanneet useammin arviointeja kuin maaseutukoulut."
  • (3) Kaupunki- ja maaseutukoulujen oppilaiden keskimääräisissä oppimistuloksissa ei ole olennaisia eroja. Oppimistulosten yksilöllinen vaihtelu, joka maaseudulla on koulujen sisäistä, muuntuu suurissa kaupungeissa enemmän koulujen väliseksi vaihteluksi, ja oppilaiden valikoituminen kasvattaa koulujen eroja. Maaseutukoulujen välillä on kuitenkin myös sellaista oppimistulosten vaihtelua, jota ei voida selittää tässä käytettyjen taustamuuttujien avulla tai teknisten syiden perusteella.
  •  (4) Oppilaiden päättötodistuksen arvosanat vaihtelevat aineittain sellaisella tavalla, jota ei kaikilta osin voida pitää opetussuunnitelman perusteiden mukaisena. Arviointikokeissa paremmin menestyneet ovat yleensä saaneet myös parempia arvosanoja, mutta koulujen välinen arvosanojen vaihtelu voi olla enimmillään 1,5–2 arvosanaa arviointikokeiden perusteella keskimäärin samantasoisilla oppilailla. Tärkein vaihtelua selittävä tekijä on koulun yleistaso. Tämä on tietysti vakava ongelma, koska päättötodistus vaikuttaa mm. lukioon pääsemiseen. Noin puolet arvosanojen vaihtelusta selittyy koulun yleisellä suoritustasolla.
  •  (5) Oppilaiden arvosanoissa voidaan havaita pieniä mutta systemaattisia eroja. Poikien ja tyttöjen arviointikäytäntö noudattaa sukupuolistereotypioita: Pojilta vaaditaan matematiikassa samaan arvosanaan keskimäärin enemmän kuin tytöiltä, ja tilanne on päinvastainen äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Joissakin kouluissa erot ovat niin suuria, että oppilaiden yhdenvertainen kohtelu on kyseenalaista.
  • (6) Toinen(pieni) ero liittyy oppilaiden jatkosuunnitelmiin. Lukioon aikovia arvostellaan ankarammin perustein kuin muun valinnan tehneitä.
  • (7) Kuusela havaitsi myös, että tuen tarjonta ei ole tasapuolista. Tarkastelu perustuu yleisopetuksen oppilaiden itse antamiin vastauksiin. Heikommin menestyneet ovat saaneet keskimäärin enemmän tukea kuin hyvin menestyneet, hyvä niin. Suuralueiden eli läänien tai erityyppisten kuntien (kaupunki taajama, maaseutu) väliset erot eivät ole suuria eivätkä systemaattisia. Kuntien välillä on kuitenkin hyvin suuria vaihteluita tuen tarjonnassa. Erot jopa kasvavat, kun tilannetta tarkastellaan vain niiden oppilaiden osalta, jotka kuuluvat heikoimmin menestyneeseen viidennekseen. Tuntuisi johdonmukaiselta, että tuen tarjonta olisi keskimäärin yleisempää niissä kunnissa ja kouluissa, joissa oppimistulokset jäävät keskimäärin heikoimmiksi. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin varsin sattumanvarainen. Matematiikassa voidaan havaita myös sellainen sukupuoliefekti, että tytöt saavat osaamistasoonsa nähden useammin tukea kuin pojat. Pojat saattavat yliarvioida ja tytöt aliarvioida omat kykynsä matematiikassa. Oppilaiden lakisääteiseen oikeuteen saada tuki- tai erityisopetusta tuntuu liittyvän ongelmia. Näyttää siltä, että tuen todellista tarvetta ei tunneta, ja sen tilastoiminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä.
  • (8) Analyysien perusteella Kuuselalle on syntynyt yhteinen johtopäätös, että vaikka koulutusjärjestelmäämme voidaan pitää kansainvälisesti poikkeuksellisen tasalaatuisena, kuntien koulutuspoliittisten ratkaisujen ja koulujen käytänteiden merkitys korostuu. Oppimistuloksissa, oppilaiden arvostelussa ja oppilaiden saamassa tuessa on sellaista koulujen ja kuntien välistä vaihtelua, jota tulisi pienentää. Koulutuksen kulttuurista periytyvyyttä (sanan tilastollisessa merkityksessä) ei ole helppo katkaista, eikä missään maassa ole siinä suhteessa täysin onnistuttu. Resurssien lisäämistä tarjotaan yleiseksi ratkaisuksi lähes kaikkiin ongelmiin, mutta asettamatta kyseenalaiseksi lisäresursoinnin tarvetta, voidaan kyseenalaistaa resurssien summittainen ja kohdentamaton lisääminen, sillä se on hyvin kallis ratkaisu.

Kuusela ehdottaa useita parannuskeinoja.

  • (1) Koska koulut ja kunnat ovat lähtökohdiltaan eri asemassa, Kuuselan mukaan sellainen positiivinen diskriminaatio, jota jo nykyisinkin käytetään esimerkiksi Helsingissä, on suurten kaupunkimaisten kuntien mahdollisuus.
  • (2) Pienten kuntien tukeminen kohdennetulla lisäresursoinnilla olisi yksi mahdollisuus pyrkiä tasoittamaan oppilaiden suorituksiin perustuvia koulujen keskimääräisiä eroja.
  • (3) Toinen ja todennäköisesti tehokkaampi mahdollisuus olisi sellaisten tukiohjelmien järjestelmällinen kehittäminen, joilla voidaan parantaa lähtökohdiltaan heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden oppimisvalmiuksia. Kansalliset oppimaan oppimis- ja muita yleisiä valmiuksia parantavat ohjelmat voisivat toimia myös eriyttämisen välineenä.
  • (4) Tuen tarpeen varhaisen havaitsemisen merkitystä tuskin voi liiaksi korostaa, ja yhtenä mahdollisuutena olisi kaikille tarkoitetun ja eri ikävaiheisiin soveltuvan diagnostisen materiaalin tuottaminen ja jakaminen.

http://www.oph.fi/info/Temaattinen_tasa_arvo_tiivistelma.pdf

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s