Hyvä koulu

IHANAA, että on Joulu. Tänä vuonna joulun loma jäi tällä rehtorilla viiteen päivään, kun laskee lauantainkin mukaan. Tammikuun alussa pidän kuitenkin vielä kaksi vuosilomaapäivää, jolloin työstämme porukalla erästä pitkään vaiheessa ollutta oppimateriaalia finaaliin.

REIKÄ koulutyönteossa teki kuitenkin hyvää, niin hyvää, että täytyy varmaan oikein totutella taas hommiin. Siihen, kun lapset taas tulevat kouluun, on nyt 11 päivää, ja niistä minulla kontoripäiviä siis neljä. Niiden aikana on viritettävä Aurora-laiva kevätpurjehduskuntoon ja siivottava syyslukausi taas laatikoihin ja kansioihin.

PIDIN TAUKOA myös tämän blogin teossa. Varmasti hyvä. Aiheita on nyt muutama jonossa.

TÄMÄN AAMUN LASTUN TEEMAKSI ajattelin ottaa koulujen tuottavuuden, josta Hesari on joulukuun lopulla kirjoittanut kaksikin kertaa, ensin uutisen ja sitten pääkirjoituksen. 20.12 Hesarin nettihesarissa julkistettiin Marjukka Liiteenin juttu VATTIn yhdessä Opetushallituksen kanssa tekemästä tutkimuksesta, jonka mukaan perusopetus on edullisinta 24 000–37 000 asukkaan kunnissa. Ehkä yllättäen kuntien oppilaskohtaiset kustannukset olivat korkeimmat pienimmissä ja toisaalta suurimmissa kunnissa, kun muut kustannuksiin vaikuttavat tekijät oli otettu vertailussa huomioon. Kustannukset minimoiva koulun optimaalinen koko oli 690 oppilasta eli selvästi keskikokoa eli noin 160:tä suurempi. Samalla kerrottiin, että perusopetuksen tuottavuus laski 1998–2004 noin 12 prosenttia. Tuottavuus oli tutkimuksessa määritelty tuotosten suhteena panoksiin eli perusopetuksen kustannuksiin. Tuotoksina olivat oppilasmäärä, peruskoulun päättötodistusten keskiarvo ja jatko-opintoihin siirtyneet.Opetuksen laatua tai oppilaiden kotitaustaa ei voitu huomioida. "Tehostamisen varaa on silti yhä perusopetuksessakin", Tutkija Moisio jutussa muistutti.

 27.12 HESARISSA oli siiten pääkirjoitus: Tuottavuus ei tee koulusta hyvää. Pääkirjoittaja varoitteli tuottavuusinnosta. Tuottavuusinnossa nimittäin usein unohtuu se, ettö mahdollisimman tehokkaasti ja tuottavasti hoidettu koulu tai sairaala ei välttämättä ole hyvä koulu tai sairaala. Ihmisten hoitaminen ja opettaminen ovat niin työvoimavaltaisia aloja, että, paras tuottavuus saavutetaan supistamalla työvoimakustannukset minimiin. Kouluissa kustannusten säästäminen tarkoittaa yleensä suuria luokkakokoja ja vähän valinnanvaraa aineissa. Pääkirjoittaja oli etsinyt VATTIN aineistosta tuottavimman kunnan. Tilastojohtaja Pälkäne hoitaa koulunsa pienin kustannuksin. Se merkitsee sitä, että alakouluissa voi valita vain englannin vieraaksi kieleksi. Viidenneltä luokalsta aloitettavaa A2-kieltä ei Pälkäneellä ole tarjolla lainkaan. Pälkäneellä vanhemmat joutuivat nostattamaan kansanliikkeen, jotta kirkonkylän alakouluun saatiin yksi opettaja lisää. Pääkirjoittajaa päättää juttunsa toteamalla: Kunnat joutuvat väkisinkin tarkkaan laskemaan, mihin rahat riittävät. Äärimmäiseen tehokkuuteen ei kuitenkaan ole viisasta pyrkiä laadun kustannuksella. Varmaan viisaasti ajateltu.

NÄISSÄ LASTUISSA on ennenkin pohdittu liike-elämän käsitteiden sopivuutta koulun kaltaisen toiminnan hyvyyden arviointiin. Kommentit ylläolevaan taidan antaa "uusintoina".

  • 15.6 esittelin Kari Uusikylän juhlakirjaa "Suoraa puhetta". Kerroin tuolloin, että Juhani Jussila tykitti omassa artikkelissaan talouskieltä rajusti. Hän kutsui teollisuuden laadunhallintajärjestelmistä peräisin olevia käsitteitä: tehokkuus, tuloksellisuus, vaikuttavuus ja tuottavuus koulutuspolitiikan mantroiksi. Opetus oli hänestä tuloksellista, kun se on tavoitteista. Liike-elämän käsitteet eivät kohtaa kasvatuksen ilmiötä. NÄIN ON YHÄ.
  • 10.kesäkuuta referoin "Rehtoreita suviyössä IV"-tapahtumassa puhenutta laadun ohjauksen professori Paul Lillrankia. Vaikuttavuuden arviointi oli luennoitsijan mielestä julkisella puolella ongelmallista. Liike-elämässä tehokkuus päätellään suoritteista (esim. lääkärissäkäyntien määrä). Suoritteiden määrän lisääminen on sielä hyvä asia, ja vaikuttavuus paranee. Julkisella puolella suoritteiden ja vaikutuksen väli on sumea. Suoritemäärien lisääminen ei lisääkään vaikuttavuutta, vaan jopa päinvastoin. Toinen ongelma on, että kouluilla vaikutus ei ole vain suoritteita. Kouluilla on myös kansansivistyksellinen tehtävä, jota ei voi mitata yhtä helposti. Siksi toimintoja ei voi ohjatakaan samalla lailla. NÄIN ON HYVÄ.

 PS. KAUNIIN n. 4000 asukkaan PÄLKÄNEEN KUNNAN nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.palkane.fi

Mainokset

Jätä kommentti

Ei kommentteja.

Comments RSS TrackBack Identifier URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s